Tutkija arvostelee ulkomaalaislain tiukennuksia: "paniikkiratkaisu"

Itä-Suomen yliopiston tutkija Anna-Maria Tapaninen arvostelee voimakkaasti ulkomaalaislain tiukennuksia. Tapanisen mukaan edellinen tiukennus oli riittävä, ja uusi tarpeeton paniikkiratkaisu.

Kotimaa
Maahanmuuttoviraston myötämiä asiakirjoja
Kare Lehtonen / Yle

Itä-Suomen yliopiston tutkija Anna Maria Tapaninen arvostelee ulkomaalaislain tiukennuksia hätiköidyksi paniikkiratkaisuksi. Hänen mukaansa muutama vuosi sitten tehdyn perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamisten vaikutuksia ei ole edes arvioitu.

– Silloin oli puhetta, että katsotaan miten tiukennukset näkyvät. Ja ne näkyvät selvästi, dramaattisestikin. Kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäsenet jättivät 70 prosenttia vähemmän hakemuksia kotoutumislain voimaantulon jälkeen kuin aikaisemmin, ja kielteisten päätösten osuus kasvoi. Tässä on tiukennettu lakia, joka oli jo tarpeeksi tiukka, Tapaninen sanoo.

Tapanisen mukaan perheenyhdistäminen on ollut jo edellisen kotoutumis-lain muutoksen jälkeen erittäin vaikeaa - nyt uuden lain myötä se on vähävaraisemmille perheille käytännössä mahdotonta.

Turvapaikanhakijalla pitää Maahanmuuttoviraston ohjeen mukaan olla 2 600 euron nettotulot kuukaudessa, jotta hän voisi saada puolison ja kaksi lasta Suomeen. Nettotuloihin lasketaan muun muassa lapsilisät ja mahdollinen asumistuki, mutta toimeentulotukea ei perheen elättäminen saa vaatia.

Tulorajaa ei sovelleta, jos turvapaikan saaneen perheenjäsenet jättävät hakemuksensa kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Toimeentulovaatimus koskee myös kiintiöpakolaisia.

– Pääomaa täytyy olla paljon, muuten ei byrokratian hoitaminen onnistu. On palkattava asianajaja, hoidettava yhteydenpito suurlähteystön kanssa ja dna-tutkimukset kolmessa kuukaudessa. Aika harvalla on mahdollisuudet tällaiseen satsaukseen, Tapaninen sanoo.