Suomalainen lastenkirjallisuus valloittaa maailmaa – Mörkövahteja ja Herra Hakkaraisia luetaan pian Kiinasta Yhdysvaltoihin

Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus menestyy maailmalla. Tänä vuonna on tehty läpimurto muun muassa Yhdysvaltain markkinoille. Vientityössä on otettava huomioon kulttuurierot, etenkin kuvituksissa.

kuvittajat
Kuvakollaasi teoksista Hyvää yötä Herra Hakkarainen ja Mörkövahti.
Kuvakollaasi teoksista Hyvää yötä Herra Hakkarainen ja Mörkövahti. Yle Uutisgrafiikka, Otava (Hyvää yötä Herra Hakkarainen) / Tammi (Mörkövahti)
Kuvittaja Pasi Pitkänen
Kuvittaja Pasi PitkänenVille Tapio / Yle

Kuvittaja Pasi Pitkänen esittelee syksyllä ilmestyvänMörköreitti-kirjan kuvituksia kustannustoimittajalleen. Odotukset Tuutikki Tolosen kirjoittaman lastenkirjan suhteen ovat korkealla, sillä ensimmäinenMörkövahti-kirja ilmestyy ensi vuonna Yhdysvalloissa asti. Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus on nosteessa.Patet, MörkövahditjaHerra Hakkaraisetnäkyvät jo hyvin maailmalla. Tänä vuonna avautui portti vaikeina pidetyille Yhdysvaltain kirjamarkkinoille.

– Onnistuminen on pitkän työn tulosta. Ei tämä mitään sattumaa ole. Tämä on vaatinut kustantamoilta, agenteilta, vientiorganisaatiolta ja tietenkin kirjailijoilta sinnikkyyttä ja uskoa. Kaksi vuotta sitten pidetyt Frankfurtin kirjamessut, missä Suomi oli teemamaana, oli käännekohta.

– Mutta ennen kaikkea tämä vaatii aitoa innostusta. Into säteilee, ja se kerää ympärille lisää innostusta, hehkuttaa Tammen ja Wsoy:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Saara Tiuraniemi.

Kustantaja Saara Tiuraniemi
Kustantaja Saara TiuraniemiVille Tapio / Yle

Kulttuurierot tulevat vastaan kuvituksessa

Kilpailu lastenkirjamarkkinoilla on kovaa. Trendit vaihtuvat tiuhaan. Välillä suositaan seikkailua, sitten kiinnostutaan fantasiasta, kunnes taas on arkirealismin vuoro. Kirjamessuilla haistellaan tuulia ja yritetään saada ulkomaisia kustantajia innostumaan suomalaisista tarinoista.

– Se on toisaalta helppoa, sillä meillä on hyvä maine lukijamaana. Meidän tarinat kiinnostavat, koska tiedetään, että täällä luetaan paljon. Meidän kirjallisuudella on tietty laatuleima, sanoo Saara Tiuraniemi.

Lastenkirjoissa suomalaisuutta ei kannata kuitenkaan korostaa liikaa, sillä etenkin kuvitetuissa kirjoissa tulevat vastaan kulttuurierot. Kaikki kuvat ja tarinat eivät välttämättä avaudu toisella puolen maapalloa. Euroopastakin löytyy eroja. Esimerkiksi ranskalaiset suosivat hieman sievempää tyyliä, kuin mitä nykyinen suomalainen kuvitussuuntaus edustaa. Toisaalta massasta erottuminen on hyväksi. Roiseja kuvituksia tekevä Pasi Pitkänen on saanut tähän asti tehdä rauhassa työtään.

– Minun ei ole tarvinnut muuttaa kuvituksia ulkomaisen kustantajan pyynnöstä. Mutta olen kuullut, että sellaista tapahtuu. Joskus jopa tarinaan täytyy tehdä muutoksia, kertoo Pasi Pitkänen, joka on kuvittanut myös Timo Parvelan Pate-kirjoja.

Myös Kiinassa on kiinnostusta

Suomalaisia lastenkirjoja tehdään ennen kaikkea kotimaiselle lukijakunnalle, mutta kustantamoissa mietitään jo käsikirjoitusvaiheessa, mihin maahan kirjaa voisi kaupata.

– Meidän kielialueemme on niin pieni, että kyllä meidän täytyy lähtökohtaisesti tähyillä ulkomaille ja miettiä, miten kirjailijamme saisivat laajemman lukijakunnan.

Yhdysvaltojen markkinoille pääsy oli saavutus. Myös Kiinassa on herännyt kiinnostus suomalaista lastenkirjallisuutta kohtaan. Mörkövahdin lisäksi useita muita kirjoja on tulossa Kiinan markkinoille, missä ainakin riittää lukijoita.

– On upeaa nähdä, kun alkaa vihdoin tapahtua sellaisia asioita, joita on toivottu pitkään. Ja joiden eteen on tehty paljon työtä, summaa Tiuraniemi.