1. yle.fi
  2. Uutiset

Piensäästäjät innostuivat kullasta: "Myyty enemmän kuin normaalisti"

Tavalliset piensäästäjät ovat innostuneet ostamaan kultaa erityisen innokkaasti viime viikkoina, kun Britannian kansanäänestys EU-erosta on aiheuttanut huolta, millä turvata säästönsä. Suomessa kullan suurimmat myyjät ovat K.A.Rasmunssen ja Tavex.

talous
Kultaharkkoja
Kimmo Hiltunen / Yle

Myyjä Timo Matsson rapistelee asiakkaan pulleaa muovipussia Helsingin keskustassa, maineikkaassa norjalaiskonserni K.A. Rasmussenin kultakaupassa Etelärannassa. Pussi on täynnä vanhoja kultakoruja.

– Tässä ostetaan asiakkaan kultaa, joka lähetetään Norjaan tehtaalle puhdistettavaksi, sitten se tilitetään heille hienokullan määrän mukaan.

Kauppa on käynyt hyvin juhannuksen alla torstaina, kertoo Mattson.

Viime aikoina kultaharkot ovat kuitenkin olleet kysyttyjä, sillä aivan tavalliset piensäästäjät ovat innostuneet sijoittamaan säästöjään kultaharkkoihin, vaikka kullan unssihinta on paljon kalliimpi kuin esimerkiksi vuodenvaihteessa. 100 gramman harkko maksoi torstaina 3 750 euroa, kun se vuodenvaihteessa maksoi noin 3 000 euroa.

– Viime viikkoina on myyty enemmän kuin normaalisti, myös alkuvuoteen verrattuna, noin 30–40 prosenttia enemmän, kertoo konsernin Suomen toimitusjohtaja Niklas Sundman.

Sundman kertoo, että suurin syy kysyntäpiikille on Britannian viikonlopun EU-kansanäänestys.

Niklas Sundman
Niklas SundmanKimmo Hiltunen / Yle

"Kauppa käy, kun hinnat liikkuvat"

– Tavallisin laatta, mitä myydän, on sata grammaa ja se maksaa tänään noin 3 750 euroa, sanoo Sundman.

Kullan hinta ei ole ollut missään hintarallissa viime viikkoina, mutta hienoista nousua on ollut. Noin euron per gramma viikossa, vaikka korkeammallakin on oltu viikon alussa, kertoo Sundman.

– Ala on erikoinen, sillä kauppa käy heti, kun hinnat liikkuvat. Jotkut ajattelevat, että hinnat nousevat vielä enemmän, niin on parempi ostaa tänään. Toiset ajattelevat, että on hyvä aika myydä, kuvailee Sundman.

Asiakaskunta on hyvin vaihtelevaa.

– Ehkä tyypillisin asiakas on tavallinen palkansaaja, joka on hieman epävarma tulevaisuudesta ja jolla on hieman rahaa säästössä. Pankeista ei saa mitään korkoa, ja säästöt ovat niin pienet, että osakemarkkinoille ei ole asiaa. Ne eivät ehkä kiinnosta tai sitten ei ole osaamista, kertoo Sundman.

Kultaharkko on jotain konkreettista, jonka saa mukaansa ja voi itse valvoa, missä se on. Kotona kaapissa tai vaikka pankkilokerossa.

Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan kullan hinta vaihtelee.

Varovaista odottelua

Kultaharkkoja
Kimmo Hiltunen / Yle

Päästrategi Lippo Suominen Nordeasta kuvaa piensijoittajien markkinoita varovaisiksi.

– Ehkä yleisilme on se, että ei ole tehty mitään. On jääty odottelemaan selkiytymistä, muuten voi sanoa, että kyllä se raha on sinne tileille taas kertynyt.

Suomisen mukaan Britannian kansanäänestyksen alla osakemarkkinoilla ei ole ollut kovaa liikehdintää, vaan tavanomaista markkinaheiluntaa.

– Enemmän on ollut puhetta kuin toimintaa. Paljon puhetta, niin sijoittajat siirtyy poteroihin, eikä uskalla tehdä mitään, hän sanoo.

Poteroituminen pätee myös suurempiin sijoittajiiin, ei pelkästään piensijoittajiin.

– Isotkin sijoittajat ovat kommentoineet ja kertoneet, että osakepainoja on laskettu ja katsotaan, mitä tapahtuu, sanoo Suominen.

Ilmiö tarttuu piensijoittajiin herkästi. Sijoittajat, niin pienet kuin suuretkin, hakevat vaihtoehtoisia ja vähäriskisiä kohteita. Kiinteistöt, korkosijoitukset ja vakaat yritykset kiinnostavat, koska muutama tuntuva pörssilasku opetti etsimään osakkeille muita vaihtoehtoja.

Kultaa on pidetty sijoittajien turvasatamana taloudellisesti epävarmoina aikoina, mutta sekään ei ole suojassa maailmantalouden heilahteluilta. Viikossa maailmanmarkkinahinta on tullut alas parisenkymmentä dollaria.

Pitkän ajan vertailussa kullan hinta on noussut kuitenkin todella paljon. Vuonna 1990 tammikuussa kullan maailmanmarkkinahinta oli hieman yli 400 dollaria unssilta, kun se juhannusaaton aattona oli 1 263 dollaria unssilta.

Lue seuraavaksi