Suomalaispoliitikot murheissaan Britannian EU-erosta – "Olen kuitenkin tänään enemmän eurooppalainen kuin eilen"

Äänestystuloksesta eivät Britannian ulkopuolella iloitse muut kuin ääriliikkeet ja Venäjä, arvelee vihreiden Ville Niinistö.

politiikka
Britannia brexit lontoo lippu.
Facundo Arrizabalaga / EPA

Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos on vetänyt monen suomalaisen puoluejohtajan mielen matalaksi. Sekä hallituksessa että oppositiossa olisi toivottu Britannian jatkavan unionin jäsenenä.

– Britannia on Euroopan unionin toiseksi suurin talous ja vaikutusvaltainen maa. Ero haastaa meidän talouskehitystämme. Pidemmällä aikavälillä on iso haaste saada talouskasvu voimistumaan. Asioita pitää jatkossa tehdä paremmin, koska huonosti hoidetut asiat johtivat Britannian eroon, kokoomuksen Petteri Orpo sanoo.

Hänen mukaansa brittien tyytymättömyys Euroopan unionin kykyyn ratkoa ongelmia näkyi äänestystuloksessa.

– Britit ovat olleet koko ajan EU-kriittisiä. Tässä suhteessa Suomen asema on erilainen. Meille EU on kiistatta taloudellisesti ja erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisesti hyvä asia, Orpo korostaa.

Demareiden Antti Rinne näkee, että äänestykseen vaikuttivat myös monet muut asiat, jotka eivät suoraan liity Euroopan unioniin.

– Olen kyllä todella pettynyt äänestystulokseen, mutta samalla täytyy todeta, että kansa on puhunut ja sitä on kunnioitettava. Britannian lehdistö on vuosia jakanut Euroopan unionista väärää tietoa. Lisäksi äänestyksessä näkyi se, miten britit kokevat oman maansa tilanteen, Rinne toteaa.

Myös vihreiden Ville Niinistö pitää Britannian EU-äänestyksen tulosta valitettavana.

– Ne hyödyt, mitä EU:n kautta on tullut Iso-Britannialle ja suomalaisille suhteessa Britanniaan, ovat olleet merkittäviä. Kyllä tämä on surullinen päivä, Niinistö harmittelee.

"Tunteet ratkaisivat äänestyksen"

Kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen seurasi Britannian EU-kansanäänestystä aitiopaikalta vaalitarkkailijana. Hänen mukaansa Britannian EU-ero oli pitkän nenän näyttämistä poliittiselle eliitille.

– Täällä on paljon puhuttu itsenäisyydestä ja valtion oman päätösvallan kunnioittamisesta sekä omien rajojen valvomisesta. Britit kallisti tämän tuloksen taakse tietynlainen kokemus poliittisen eliitin painostuksesta, Räsänen muotoilee.

RKP:n uuden puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin mielestä tunnepuoli vei voiton järkeilystä.

– Tunteet ratkaisivat tämän äänestyksen. Suuri osa briteistä koki, että EU on kaukana ja rajoittaa heidän omaa päätäntävaltaansa. He eivät nähneet niitä etuja, joita EU-kumppanuudesta syntyy. Tästä viestistä on nyt opittava, ja EU:n on jatkossa oltava enemmän läsnä, jotta ihmiset näkevät, miksi eurooppalaiseen yhteistyöhön kannattaa panostaa, Anna-Maja Henriksson sanoo.

EU:n keskityttävä enemmän ihmisten arkeen

Ville Niinistön mukaan kansanäänestyksen tuloksesta ovat Britannian ulkopuolella innoissaan lähinnä Euroopan ääriliikkeet ja Venäjä.

– Venäjä on onnistuneesti ruokkinut populistista maahanmuuttajien vastaista mielialaa esimerkiksi rahoittamalla äärioikeistolaisia liikkeitä eri EU-maissa. Se kertoo siitä, että intressit hajottaa EU-maiden yhtenäisyys tulee osin populistisista liikkeistä, mutta paljon myös EU:n ulkopuolelta, Niinistö toteaa.

Puoluejohtajat uskovat, että kansalaisten luottamus Euroopan unioniin voidaan palauttaa keskittymällä vastaisuudessa enemmän ihmisten arkeen isojen järjestelmäkysymysten sijaan.

– EU:n "sosiaalinen ulottuvuus" on käsite, joka on ollut olemassa vain juhlapuheissa, mutta ei ole näkynyt kansalaisten arjessa, vasemmistoliiton Li Andersson näkee.

Vihreiden Niinistö kaipaa kriisin keskellä vahvoja eurooppalaisia johtajia näyttämään esimerkkiä.

– Koen itse, että olen tänään kuitenkin vielä enemmän eurooppalainen kuin eilen – nyt on hetki, jolloin ei saa antaa periksi, koska suomalaisille EU rauhan, vakauden ja vapauden projektina on hyvin tärkeä ja se pitää nyt sanoa erityisen painokkaasti, Niinistö alleviivaa.