Enemmistö Suomen europarlamentaarikoista harmissaan, osa hykertelee tyytyväisenä

Brysselissä ei odotettu, että valtaosa briteistä haluaisi lähteä Euroopan unionista.

politiikka
EU-parlamentti koolla istuntosalissa.
Patrick Seger / EPA

Britannian EU-kansanäänestyksestä ennakoitiin erittäin tiukkaa, mutta eropäätös tuli siitä huolimatta puun takaa jopa unionin ytimessä työskenteleville Suomen europarlamentaarikoille.

– Äänestystulos oli suoraan sanottuna yllätys, mutta olen erittäin tyytyväinen. EU on ollut menossa poliittisen integraation saralla todella huolestuttavaan suuntaan ja tuntuu, että unioni ei ole enää olemassa tuottaakseen lisäarvoa jäsenmaille, vaan siitä on tullut suurvaltaprojekti, Jussi Halla-aho (ps. / ECR) sanoo.

Myös Paavo Väyrynen (kesk. / Alde) ilahtui brittien päätöksestä. Kokenut poliitikko ennakoi jännitteiden lisääntyvän Britannian EU-eron myötä.

– Onneksi kävi näin! Uskon, että monessa muussakin maassa ryhdytään vaatimaan kansanäänestyksiä Euroopan unionista eroamiseksi ja vaaditaan unionin muuttamista enemmän itsenäisten valtioiden liitoksi. Toisaalta tätä tilannetta tullaan myös käyttämään pyrkimyksiin syventää integraatiota erityisesti euroalueella, Väyrynen arvioi.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäistä (EPP) brittien päätös harmittaa. Pietikäinen sanoo olevansa hyvin pahoillaan suomalaisten, eurooppalaisten ja ennen kaikkea Britannian kansalaisten puolesta.

– Se taloudellinen lasku, joka tästä väistämättä tulee, kohdistuu kaikkein köyhimpiin, Pietikäinen arvelee.

Cameronin Waterloo

Keskustan Hannu Takkulan (Alde) mukaan Euroopan unioni on viime vuosina tehnyt monia asioita väärin, mutta Britannian erolle sytykkeen antoi konservatiivipääministeri David Cameronin lupaus kansanäänestyksestä.

– Cameronin tulella leikkiminen kostautui ja Britannia äänesti hieman odotetustikin eron puolesta. Tämä on Cameronille suuri Waterloo: Hän on hajottanut puolueensa, maansa ja jakanut vielä Euroopan unioninkin, Takkula sivaltaa.

Petri Sarvamaa (kok. / EPP) näkee, että ihmisten eriytyminen voi koitua uhaksi koko Euroopan yhtenäisyydelle.

– Tässä ongelmallista on se, että Britannia on jakautunut täysin kahtia ja sama ilmiö on olemassa muissa osissa Eurooppaa. Nyt meidän täytyy toimia sen eteen, että Eurooppa pysyy yhdessä. Jos lähdemme hajoamaan ja jäsenvaltiot omille teilleen, niin ei ole voittajia, pelkästään häviäjiä, Sarvamaa toteaa.

Vihreiden Heidi Hautala pitää unionin suurimpana ongelmana sitä, että jäsenmaissa kansalliset johtajat ja poliitikot eivät ota vastuuta ja piilottelevat hankalissa asioissa EU:n selän takana. Tällöin EU näyttäytyy Hautalan mukaan todellisuutta negatiivisemmassa valossa.

"Euroopan unionilla ei ole varaa kiukutella"

EU:n ja Britannian välisistä eroneuvotteluista ennakoidaan vaikeita, vaikka tavoitteena on säilyttää mahdollisimman hyvät suhteet myös tulevaisuudessa.

– Euroopan unionilla ei ole varaa kiukutella. EU:n ulkopuolella on todistetusti elämää, siellä ovat muun muassa Sveitsi, Norja ja Islanti, Jussi Halla-aho muistuttaa.

Nils Torvalds (r. / Alde) pitää täysin mahdottomana, että Britannialle olisi jatkossa luvassa erioikeuksia.

– Jäsenmaat ovat mustasukkaisia toisilleen. Jos joku luulee että Britannia, jolla on ollut jo nyt muita parempia ehtoja, saisi vielä parempia, niin joudun sanomaan, että kannattaa ottaa pillerit heti aamusta, Torvalds sanoo.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen (Gue) toivoo unionilta selkärankaa tulevassa kabinettiväännössä.

– Jos Englanti haluaa ulos unionista, niin se on myös ulkona, eikä se saa mitään erityisasemaa tai mahdollisuutta lypsää sivusta kermat itselleen, ilman mitään vastuita ja velvoitteita muita kohtaan, Kyllönen vaatii.

Luvassa isoja muutoksia

Parlamentaarikkojen mukaan EU:n on pakko luoda nahkansa uudelleen, muuten unioni surkastuu.

– Jos EU ei nyt pysty ottamaan tuumaustaukoa ja uudistumaan, niin on suuri mahdollisuus, että se näivettyy ja eri kansakunnat äänestävät itsensä ulos, Anneli Jäätteenmäki (kesk. / Alde) näkee.

Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps. / ECR) mielestä Britannian kansanäänestys oli unionille hyvä herätys, joka pakottaa muuttamaan suuntaa.

– Euroopan unionissa päätökset ovat todella kaukana ihmisistä ja jopa meistä parlamentaarikoista. Nyt pitää uudistaa rakenteita ja saada kova taloudellinen laihdutuskuuri päälle, Ruohonen-Lerner toteaa.

Demarit ratkaisisivat taloudelliset kriisit ja poliittiset ongelmat vielä tiiviimmällä yhteistyöllä.

– Muutosta ilman muuta tapahtuu. Toiveeni on se, että integraatio syvenee, sillä muuten unionille voi käydä huonosti. Jos EU:ssa ei saada kasvun ja työllisyyden suhteen tuloksia aikaan, niin erovirus alkaa levitä, Liisa Jaakonsaari. (sd. / S&D) uskoo.

– Nyt Suomessakin on aika käydä todella perustavanlaatuinen keskustelu siitä, millaisessa Euroopan unionissa haluamme olla, Miapetra Kumpula-Natri (sd. / S&D) toivoo.

Suomelta lähti kumppani

Kokoomuksen Henna Virkkunen on harmissaan siitä, että Britannian lähdön myötä yksi Suomen läheisistä liittolaisista on poissa.

– Britannian on ollut Suomelle läheinen kumppani muun muassa taloudellisissa kysymyksissä ja sisäisissä asioissa. Nyt muiden isojen jäsenmaiden painoarvo nousee, ja niillä voi olla hyvin erilaisia ajatuksia Euroopan unionin kehittämisestä, kuin mitä briteillä oli, Virkkunen (EPP) sanoo.