Kiina ja Venäjä suhteidensa huipulla – Putin Pekingissä hieromassa miljardikauppoja

Venäjä tuottaa öljyä ja muita luonnonvaroja, joita nopeasti kehittyvä Kiina tarvitsee. Kiinalaisasiantuntijan mielestä Kiina ja Venäjä ovat siksi luonnollisia kauppakumppaneita. Viime vuoden kauppavaihdon notkahdusta yritetään nyt paikata uusilla sopimuksilla.

Yle maailmalla
Putin vierailee Kiinassa.
Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin Pekingissä Kiinassa. How Hwee Young / EPA

Kiina ja Venäjä keskittyvät kauppavaihtonsa elvyttämiseen sen jälkeen kun maiden välisen kaupan arvo laski viime vuonna 40 prosenttia edellisestä vuodesta.

Pekingissä vieraillut Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping allekirjoittivat yli 30 talousyhteistyötä koskevaa sopimusta.

Uutistoimisto Tassin mukaan Kiina ja Venäjä perustavat yhteisyrityksen rakentamaan laajarunkoisia matkustajakoneita. Sopimuksia tehtiin myös muun muassa rautatie- ja mediayhteistyöstä.

Kiina ja Venäjä "suhteidensa huipulla"

Kiinalaisen Venäjä-asiantuntijan mielestä maiden väliset suhteet eivät koskaan ennen ole olleet näin hyvät.

– Tämä tunnetaan Kiinan ja Venäjän suhteiden huippuna, sanoo tutkija Guan Guihai.

– Olemme tasaveroisia ja kehitymme nopeasti. Jaamme samanlaisen käsityksen maailmasta. Tärkeintä on, että kunnioitamme toistemme hallintomalleja, arvioi Guan, joka työskentelee varajohtajana Pekingin yliopiston kansainvälisen politiikan ja strategian instituutissa.

Takana on ääneen lausumaton näkemys siitä, että Kiina ja Venäjä pyrkivät haastamaan Yhdysvaltain johtaman yksinapaisen maailman, eivätkä ne hyväksy Yhdysvaltain tai muiden maiden arvostelua omien maidensa sisäisestä tilanteesta.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin hehkutti maiden suhteita haastattelussaan Kiinan valtiolliselle uutistoimistolle Xinhualle juuri vierailun alla. Putinin mielestä maiden välisen kaupan notkahdus on vain tilapäistä ja johtuu raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen laskusta.

Kiina tarvitsee Venäjän luonnonvaroja

Tutkija Guan Guihain mielestä Kiinan ja Venäjän suhde ei rakennu ideologialle, kuten kylmän sodan aikana, jolloin ideologia sekä yhdisti että erotti maita.

Guanin mielestä kyse on eduista. Kiinalle on tärkeintä kansallisen turvallisuuden kannalta, että suhde Venäjään toimii, koska mailla on 4 300 kilometriä yhteistä rajaa.

– Toiseksi, Venäjä tuottaa öljyä ja muita luonnonvaroja. Nopeasti kehittyvä Kiina tarvitsee luonnonvaroja muualta, Guan sanoo. Hänen mukaansa Venäjän etuna tässä kaupassa on se, etteivät maat tarvitse merikuljetuksia raaka-aineiden toimittamiseksi.

Venäjältä tukea Etelä-Kiinan meren aluekiistoihin

Kiina haluaisi Venäjältä tukea omille pyrkimyksilleen Aasiassa, erityisesti Etelä-Kiinan merellä.

– Ymmärrämme kyllä, että Venäjällä on oma erityinen historiansa tällä alueella erään maan kanssa, Guan sanoo, tarkoittaen Venäjän tukea Vietnamille, jolla puolestaan on aluekiista Kiinan kanssa Etelä-Kiinan merellä.

– Siksi emme pakota Venäjää omalla kannallemme. Periaatteellinen moraalinen ja poliittinen tuki on riittävää, Guan sanoo.

Käytännössä Kiinalle riittäisi se, että Venäjä tukisi aluekiistojen ratkaisua maiden kahdenvälisin neuvotteluin ilman kansainvälisten elinten puuttumista asiaan. Kiina on ajanut nimenomaan kahdenvälisiä ratkaisuja heikompien naapurimaidensa kanssa.

Vierailuihin liittyvä symboliikka on Kiinassa tärkeää. Niinpä Kiinassa muistetaan se, että Putinin vierailun yhteydessä on kulunut 15 vuotta sekä maiden välisen ystävyyssopimuksen allekirjoittamisesta että Shanghain yhteistyöjärjestön perustamisesta.

Shanghain yhteistyöjärjestö on Kiinan, Venäjän ja muutaman Keski-Aasian maan yhteistyöelin terrorismin ja separatismin torjumiseksi.

Sijoitukset Venäjälle epävarmoja

Suhteiden hyvyyttä korostaessaan Guan muistuttaa kuitenkin, että Kiinalla ja Venäjällä on eronsa. Krimin miehitys osoitti hänen mukaansa, että Venäjä toimii maailmassa vallankumouksellisesti (revolutionary), kun taas Kiina kehittyy rauhanomaisemmin (evolutionary).

Kiina ja Venäjä eivät myöskään täysin luota toisiinsa. Guanin mukaan Venäjällä on aina epäilty Kiinan päämääriä Siperian suhteen, eikä Kiina täysin luota Venäjään sijoituskohteena. Epävarmuutta tuo Venäjän politiikka.

– Se on ongelma Kiinalle kuten myös Suomelle. Toisaalta haluaisimme lisätä sijoitusyhteistyötä ja kauppaa, mutta emme ole varmoja, hyödymmekö sijoituksista tai saammeko koskaan kotiutettua voittoja, Guan sanoo.