Miksi suomalaiset eivät lähde Norjaan töihin? – "Se on jopa mysteeri"

Norjan työmarkkinat hyvin tunteva koordinaattori Riitta Leinonen kertoo, että työntekijöitä tarvittaisiin esimerkiksi hoitosektorilla sekä palvelualoilla ja erityisesti pohjoisessa myös rakennusprojekteissa. Norjassa palkat olisivat hyviä ja maa kulttuurisesti tuttu, mutta esimerkiksi viime vuonna täältä muutti Norjaan vain noin 400 Suomen kansalaista.

talous
Rakennustyömaa.
Rakennustyömaa Oslossa kesällä 2015. Norjan työmarkkinoita tunteva koordinaattori Riitta Leinonen kertoo, että eniten työntekijöitä rakennusalalle tarvitaan Pohjois-Norjassa, mutta myös Oslon ympäristössä rakennetaan paljon asuntoja. Paul Smith / AOP

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava ihmettelee, miksi suomalaisia ei kiinnosta nykyistä enempää työskentely Norjassa, vaikka työtilanne olisi maassa hyvä.

– Työmarkkinoilla on ollut siellä jo pitkään aivan erinomainen tilanne: avoimia työpaikkoja on ollut paljon, korkealla palkkatasolla ja hyvässä työympäristössä, sanoo järjestön kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.

Norja oli viime vuonna Tilastokeskuksen luvuissa Suomesta pois muuttaneiden suomalaisten kahdeksanneksi suosituin muuttomaa, mutta määrä ei ole järin suuri: Suomen kansalaisia muutti Norjaan viime vuonna vajaat 400, kun Ruotsiin heitä lähti lähes 2 400.

Tilastokeskuksen luvuissa näkyvät vain yli vuoden muutot, mutta Norjan ja Tanskan kohdalla luvuissa voi olla mukana myös lyhytaikaisempia muuttoja.

Suomen kansalaisten suosituimmat muuttomaat tilasto
Suomesta pois muuttaneiden Suomen kansalaisten suosituimmat muuttomaat 2015. Yle Uutisgrafiikka

Penttinen kertoo, että Norjaan on mennyt viime vuosina töihin paljon ulkomaalaisia, erityisen runsain mitoin ruotsalaisia. Hänen mukaansa työtätekevien ruotsalaisten määrä on kasvanut Norjassa 1990-luvusta jopa kaksikymmenkertaiseksi.

– Kysyntää olisi ollut pohjoismaalaisille, mutta suomalaiset eivät ole sinne lähteneet.

Penttinen pitää tilannetta erikoisena, etenkin kun Suomen talous- ja työllisyystilanteessa ei ole ollut kehumista ja Norjassa taas taloustilanne on ollut hyvä.

– Sanoisin, että se on ollut jopa pieni mysteeri.

Suomen Oslon-suurlähetystön (siirryt toiseen palveluun) mukaan Norja kuuluu edelleen maailman rikkaimpiin maihin, vaikka sen pitkään vahvana jatkunut talouskasvu on tasaantunut. Työmarkkinatilanne on heikentynyt hieman, mutta Norjan työvoimahallinnon (NAV) kesäkuun luvuissa työttömyysprosentti on yhä Suomesta katsottuna erittäin pieneltä tuntuva 2,9. Suurlähetystön mukaan toistaiseksi kyse on pääasiassa öljytyöttömyydestä.

Pohjois-Norjassa työvoimapulaa monella alalla

Suomen ja Norjan välillä liikkuvia työntekijöitä Pohjoiskalotin rajaneuvonnassa opastava ja Norjan työmarkkinat hyvin tunteva Riitta Leinonen vahvistaa, että Norjassa on yhä hyvin kysyntää ulkomaalaisille työntekijöille. Töitä olisi erityisesti hoitoalalla sekä hotelli- ja ravintola-alalla ja palveluammateissa ylipäätään.

– Kun katsoo Oslon alueen työpaikkailmoituksia, niin koulutettua väkeä tarvitaan koko ajan.

Huono tilanne on hänen mukaansa käytännössä ainoastaan öljyteollisuudessa länsirannikolla.

Leinosen mukaan erityisen paljon työntekijöitä tarvittaisiin Pohjois-Norjassa. Tromssan läänissä, jossa hän itse asuu, työttömyysaste on noin kaksi prosenttia.

– Pohjois-Norja on kasvukeskus. Työntekijöitä tarvitaan erityisesti rakennusalalla. Siellä tarvitaan kaikenlaisia rakennusalaan liittyviä ammattilaisia, esimerkiksi insinöörejä tie- ja tunnelirakentamiseen. Pulaa työntekijöistä on myös matkailu- ja palvelualalla ja hoitoalalla. Myös linja-auton ja kuorma-autonkuljettajia puuttuu, samoin tarvitaan ammattilaisia siltojen suunnitteluun, hän luettelee.

Akavan Penttisen mukaan töitä olisi Norjassa myös korkeakoulutetuille esimerkiksi maailmanmitassakin vetävillä aloilla kuten it-sektorilla. Leinosen mukaan akateeminen sektori tarvitsee esimerkiksi psykologeja, juristeja ja asiainkäsittelijöitäjulkishallinnon palvelukseen.

Tori
Tromssan läänissä työttömyysaste on noin kaksi prosenttia.AOP

Leinonen huomauttaa, että Norjassa on kuitenkin hyvä osata ainakin kouluruotsia. Kielitaito korostuu korkeakoulutettujen tapauksessa.

– Norjalaiset puhuvat hyvin englantia, mutta perusruotsi on hyvä hallita. Se on myös turvallisuuskysymys: esimerkiksi rakennusalalla ovat juuri turvallisuusasiat keskiössä.

Sairaanhoitajia houkuttelee Norjan korkea palkkataso

Vuosien 1990–2015 aikana eniten suomalaisia on muuttanut Norjaan 1998–2002, jolloin maahan lähti täältä yli tuhat suomalaista vuosittain. Sittemmin määrät ovat laskeneet ja viime vuosina ne ovat keikkuneet noin 400–500 välillä.

Suomesta on perinteisesti lähtenyt Norjaan sairaanhoitajia. Toimialajohtaja Kristiina Moilanen henkilöstöyritys Personalhuset Staffing Groupista kertoo, että suomalaisille ja ylipäätään ulkomaalaisille sairaanhoitajille on yhä paljon töitä Norjassa.

Norjaan lähteviä sairaanhoitajia houkuttelee erityisesti korkea palkkataso. Moilasen mukaan se saattaa olla sairaanhoitajalla yli kolmanneksen suurempi Suomeen verrattuna.

– On myös paljon hoitajia, jotka eivät ole löytäneet Suomessa pysyvää kokoaikaista työpaikkaa.

Kielitaidon merkityksessä on kuitenkin tapahtunut muutos.

– Ero on se, että aikaisemmin sairaanhoitajat ovat pystyneet työllistymään Norjaan myös huonolla kielitaidolla, mutta nykyään kielitaito ruotsin kielen osalta täytyy olla aika korkea, Moilanen sanoo.

Suomalaisia sairaanhoitajia on alkanut kiinnostaa myös hoitajapulasta kärsivä Ruotsi, jossa on nostettu palkkatasoa, hän lisää.

Hirvittääkö suomalaisia Norjan kalleus?

Akavan Penttinen huomauttaa, että Norja olisi varsin samankaltainen maa kuin Suomi ja kouluruotsilla pääsisi jo kiinni kieleen, joten maahan olisi helppo lähteä.

Leinosen mukaan suomalaiset ovat myös olleet kautta aikojen Norjassa arvostettuja työntekijöitä.

– Suomalaiset työntekijät ymmärretään tunnollisiksi, ahkeriksi ja luotettaviksi ja heidän ammattitaitoaan pidetään korkeana.

Penttinen pohtii syitä vähäisen muuttoinnon taustalla: ehkä erityisesti tilapäisesti ulkomaille lähtevät haluavat eksoottisempiin kohteisiin ja lähimaista taas Ruotsiin on kenties vielä helpompi mennä.

– Edellä mainituista syistä maa on jäänyt hieman sivuun ja unohduksiin. Norja on ehkä jäänyt myös EU-työmarkkinoiden varjoon, hän sanoo.

– Norja ei ole myöskään mittavasti rekrytoinut Suomessa.

Penttinen pohtii, voisiko yhtenä syynä suomalaisten innottomuuteen lähteä Norjaan olla myös maine kalliina maana.

– No niinhän se onkin, mutta kun palkkakin on niin paljon reippaampi, niin kyllä siitä käteenkin sitten jää.