Oikeus kaatoi kunnan koulupäätöksen kapulakielisyyden takia – Asiantuntijat: harvinainen tapaus

Tammelan kunnanvaltuuston päätös oli liian monimutkaista kieltä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Epäselvän kielen takia kumotut päätökset ovat asiantuntijoiden mukaan harvinaisia. Kapulakielisyys ei ollut oikeuden ainoa syy kaataa päätös, mutta kuntalaisten osallistumishaluun vaikeaselkoinen kieli saattaa kuitenkin vaikuttaa.

Kotimaa
Ote Tammelan kunnanvaltuuston päätöksestä.
Yle

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kumonnut Tammelan kunnanvaltuuston päätöksen muun muassa kapulakielisyyden takia. Hallinto-oikeuden mukaan päätöksen ratkaisuosuudesta ei käynyt riittävän selvästi ilmi, miten kouluverkkouudistus on kunnassa ratkaistu. Helmikuinen valtuustopäätös ei näin ollen täytä hallintolain vaatimuksia päätösten selkeydestä.

Äänestyksen tuloksena kunnanvaltuusto päätti toteuttaa kouluverkkoselvityksen C vaihtoehdon siten, että FAI:n tilat otetaan käyttöön vasta remontin valmistuttua ja Kaukjärven koulu lopettaa toimintansa elokuussa 2019 (tällöin tilanne A vaihtoehdon mukainen). (Ote Tammelan kunnanvaltuuston pöytäkirjasta.)

Kunnanvaltuuston päätöksessä on käytetty esimerkiksi lyhenteitä, joita ei ole selitetty. Päätöksessä myös viitataan muissa asiakirjoissa esitettyihin vaihtoehtoihin.

Kuntaliiton johtava lakimies Riitta Myllymäki pitää tapausta harvinaisena. Hän muistaa nähneensä yhden vastaavan tapauksen vuosien aikana.

– Päätös pitäisi kirjoittaa siten, että se on yksiselitteinen ja ymmärrettävä. Hallintolaki edellyttää, että viranomainen käyttää asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

MyösKotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa tapausta pidetään harvinaisena. Kotuksen virkakielen asiantuntija Aino Piehl uskoo, että päätös voi vaikuttaa myös kuntalaisdemokratiaan.

– Hallintolain pykälän eli hyvän kielen vaatimuksen rikkomisesta ei koidu rangaistusta, mutta se johtaa turhaan työhön, esimerkiksi Tammelassa tässä tapauksessa. Epäselvät päätökset aiheuttavat lisätyötä ja vaivaa. Se vaikuttaa kuntalaisten luottamukseen.

Epäselvät päätökset aiheuttavat lisätyötä ja vaivaa. Se vaikuttaa kuntalaisten luottamukseen.

Aino Piehl

Hallinto-oikeuden ratkaisua perustellaan myös sillä, että kouluverkkoasiasta ei ollut asianmukaisesti tiedotettu kuntalaisille. Kunta ei kertonut vireilläoloilmoituksessa, että kouluverkkoselvityksessä oli kysymys koulujen määrän supistamisesta. Sekin jäi kertomatta, mitkä koulut olivat lakkautusuhan alaisia. Niinpä valtuuston päätös oli syntynyt lainvastaisena virheellisessä järjestyksessä.

Liikaa tulkinnanvaraa, myöntää kunnanjohtaja

Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson myöntää, että hallinto-oikeuden päätös on kunnalle oppimisen paikka. Päätöksessä oli liikaa tulkinnanvaraa ja liian vähän konkretiaa, Larsson sanoo.

Vaikeaselkoinen kieli ei täytä avoimen hallinnon periaatteita, jonka mukaan kielen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Näiden kriteerien määrittely on kuitenkin vaikeaa.

– Hallinto lähtee siitä liikkeelle, että lukijan, asiaan vihkiytyneen tai asiasta vähemmän tietävän, on päästävä asiaan kiinni. Se on hyvän hallinnon lähtökohta.

Tammelassa palataan kouluverkkokysymykseen elokuussa, arvioi Larsson.

Tahtotila ja horisontaalinen integraatio – hyvä virkakieli aukeaa myös kansalle

Asiantuntijat uskovat, että virkakieli on ajan saatossa parantunut. Virkkeet ovat lyhentyneet ja tekstistä on tullut luettavampaa.

Hallinto lähtee siitä liikkeelle, että lukijan, asiaan vihkiytyneen tai asiasta vähemmän tietävän, on päästävä asiaan kiinni.

Kalle Larsson

– On puhuttu, että tekstien pitäisi olla osittain jopa selkokielellä. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt tuskin ymmärtävät teksteistä mitään, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka.

Kuntademokratian kanssa työskentelevä Kurikka sanoo, että kieleen – nimenomaan helposti ymmärrettävään kieleen – tulisi kiinnittää huomiota esimerkiksi yliopistokoulutuksessa.

– Olisi hienoa, jos kunnilla olisi resursseja esimerkiksi kielenhuoltajiin. Kun tapaan kuntalaisia erilaisissa tapaamisissa, saan kyllä palautetta, että kieli saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, ettei olla kiinnostuneita kuntapolitiikasta tai oteta osaa esimerkiksi kokouksiin, sanoo Kurikka.

Kotuksen Piehl painottaa, että hyvä virkakieli aukeaa myös niille, jotka eivät ole asiaan erityisesti vihkiytyneitä. Virkamiehet kuten muutkin ammattikunnat käyttävät kuitenkin helposti omaa ammattikieltään. Selkeä virkamieskieli kannattaa sekä kansalaisten että hallinnon kannalta, sanoo Piehl.

– Kun hallinto tekee selviä päätöksiä, joissa on hyvät perustelut, on todennäköistä, että tämä vähentää valituksia ja tiedusteluja ja lisää hallinnon hyväksyttävyyttä.