Analyysi: Sirkustalo Cirko on maksanut kalliit oppirahat

Talousvaikeuksien kanssa painiva Cirko on toipumassa viime vuosien myllerryksestä, kirjoittaa Ylen kulttuuritoimittaja Jonni Aromaa.

kulttuuri
Jonni Aromaa
Jonni AromaaAntti Haanpää / Yle

Suomen Kansallisteatterissa oli toukokuussa tupa täynnä ja tunnelma katossa. Päänäyttämöllä esiintyi ruotsalaisen nykysirkuksen lippulaiva Cirkus Cirkör, jonka uuden sirkuksen keskus Cirko oli tuonut Suomeen. Ruotsalaisryhmän teos Limits oli osa Cirko-festivaalia, joka on keskuksen merkittävin vuosittainen ponnistus. Tänä vuonna Pohjoismaiden suurin nykysirkustapahtuma keräsi lähes kolme ja puoli tuhatta kävijää.

Vaikka Cirkolla näyttää päällisin puolin menevän mukavasti, keskus painii mittavien haasteiden kanssa. Yksistään talon johtaja on vaihtunut jo viisi kertaa viiden viime vuoden aikana. Se on ollut melkoinen takaisku piskuisen taidelaitoksen kehittämiselle. Lisäksi odotukset talon toiminnan tuottavuudesta ovat olleet alusta lähtien ilmeisen epärealistiset. Talous on ollut kuralla jo pitkään. Kaiken lisäksi Cirko sijaitsee Helsingin Suvilahdessa, jota ei voi suurin surminkaan kuvailla nykyasussaan vetovoimaiseksi.

Nykysirkusesitysten lisäksi Cirko on tarjonnut myös tosielämän draamaa, jolla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Kaikki alkoi huhtikuussa 2012, kun Cirkon hallitus irtisanoi yllättäen talon silloisen toiminnanjohtajan Tomi Purovaaran. Kyse oli alan sisäisestä valtataistelusta, jolla kotimaisen nykysirkuksen voimahahmo, Maksim Komaro, halusi päästä eroon Purovaarasta. Tämä oli arvostellut Komaron toimia Cirkon hallituksen puheenjohtajana.

Pian myös Cirkon tärkeimmät rahoittajat, valtio ja Helsingin kaupunki, olivat keskuksen kimpussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Cirkoon tekemän tarkastuksen mukaan Komaron johtaman hallituksen jäsenet olivat tehneet esteellisinä päätöksiä, joilla oli maksettu avustuksia, korvauksia ja palkkioita hallitusten jäsenten taustayhteisöille.

*Moni sirkustaiteilija *menetti luottamuksensa Uuden sirkuksen keskukseen. Esimerkiksi Race Horse Company, suomalaisen nykysirkuksen kansainvälinen vetonaula, on karttanut tietoisesti Cirkoa, osin talon sisäisten sotkujen takia. Diplomatia on alkanut kuitenkin tuottaa jo tulosta, ainakin jossain määrin, sillä Race Horse Companyn uusi, pienimuotoinen koko perheen teos _Ympäri Ämpäri _tulee Cirkon ohjelmistoon syyskuussa.

Talon uuteen johtajaan Riku Lievoseen kohdistuu melkoiset paineet. Cirko pitäisi saada jaloilleen ja sirkuskentän luottamus palautettua, vaikka taloutta rasittaa vielä rakenteellisten tosiasioiden lisäksi lähes sadantuhannen euron lasku Purovaaran erottamisesta. Helsingin käräjäoikeus päätti nimittäin joulukuussa, että Purovaara irtisanottiin laittomasti.

Lievosella on kuitenkin kiinnostava ja kasvava taidemuoto käsissään. Suomalaista nykysirkusta ylistetään tämän tästä ulkomailla. Oopperaan, balettiin tai teatteriin verrattuna Cirkon yleisö näyttää nuorelta, ja esityksiä käyvät katsomassa myös muut kuin sirkuslaiset ja heidän lähiomaisensa.

Suomalaiseen nykysirkukseen liittyy kuitenkin erikoinen piirre, sillä suurin osa sen katsojista on Suomen ulkopuolella. Koska Suomen sirkusmarkkina on niin pieni, suomalaiset ryhmät ovat esiintyneet leivän perässä jo vuosia menestyksekkäästi ulkomailla. Viime vuonna siellä oli yli kaksi kolmasosaa kaikista suomalaisen nykysirkuksen katsojista.