Perussuomalaisten EU-kansanäänestysajatus ei innostanut muita

Eduskunnan EU-asioiden valiokunta, suuri valiokunta käsitteli Britannian EU-eroa perin pohjin. Perussuomalaiset yhtyivät valiokunnan maltilliseen linjaukseen, mutta kokouksen jälkeen puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho väläytti Suomen EU-äänestystä. Sosialidemokraattien Tytti Tuppuraisen mielestä tällaiset puheet ovat vastuuttomia.

politiikka
EU:n lippuja komission päämajan edustalla Brysselissä.
Olivier Hoslet / EPA

Britannian EU-ero innoitti kansanedustajia niin paljon, että suuren valiokunnan kokous venähti parituntiseksi.

– Aikaa kuluu, kun 16 puhujaa haluaa kertoa oman viiteryhmänsä kannan, valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) perusteli.

Lopputulos oli maltillinen ja yksimielinen. Perussuomalaisetkaan ei esittänyt EU-äänestystä Suomeen, vaikka puolueen vaaliohjelmassa EU-eroa pidetään realistisena. Hallituksessa sen sijaan perussuomalaiset etenevät hallitusohjelman mukaisesti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho esitti kokouksen jälkeen Ylen haastattelussa Suomelle silti omaa EU-äänestystä. Terhon mielestä hallitusohjelman mukaan Suomi pysyy EU:ssa, mutta ensi eduskuntavaalien jälkeen tilanne voisi olla toinen.

– Britanniassa David Cameron antoi vaalilupauksen kansanäänestyksestä ja hän voitti vaalit eli kansanäänestys sai kansan tuen. Suomen tulisi varmaan toimia samalla tavoin, eli vaalien kautta katsottaisiin saako äänestys kansan tuen.

Terho ei ottanut vielä kantaa siihen, ottaako perussuomalaiset EU-kansanäänestyksen vaaliteemakseen seuraavissa eduskuntavaaleissa.

"Vastuutonta puhetta"

Tytti Tuppurainen (sd.) tuomitsi perussuomalaisten kansanäänestysväläyttelyt tuoreeltaan.

– Pääministeri on yksiselitteisesti sulkenut pois kansanäänestyksen ja kaikki puheet siitä, että kansanäänestys olisi tulossa myös Suomessa, horjuttavat tulevaisuutta ja ovat vastuutonta puhetta.

Myös EU-kriittinen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ihmettelee kansanäänestyspuheita.

– Meillä ei ole tällä hetkellä sellaista perussopimusmuutosta, josta Isossa-Britanniassa äänestettiin. Iso-Britannia oli neuvotellut tiettyjä ehtoja, joista äänestettiin. Me elämme sen perussopimuksen mukaisesti, mikä on viimeksi hyväksytty eli Lissabonin sopimuksen mukaisesti.

Nykyisen perussopimuksen mukaisesti Suomi haluaa edetä jatkossakin. EU-ministerivaliokunta linjasi aiemmin päivällä, ettei Suomi pidä perussopimuksen muuttamista ajankohtaisena.

Ei byrokratiaa vaan demokratiaa

Britannian ero on kansanedustajien mielestä terveellinen muistutus EU:n uudistamistarpeista.

– Ensimmäinen asia, mikä tulee Brysselistä mieleen, ei ole demokratia vaan byrokratia. Tämä pitäisi saada muutettua, sanoo EU-parlamentissa viisi vuotta istunut Sari Essayah.

Pääministeri Sipilä sai eväikseen Eurooppa-neuvoston tiistain ja keskiviikon kokoukseen yksimielisen kannan Suomen linjasta.

Mihin suuntaan EU:ta pitää sitten Britannian eron jälkeen kehittää? Puolueiden ideologinen jakolinja on ollut joko tiivistää unionia tai estää kaikenlainen liittovaltiokehitys.

Kesälomilta hätyytetyt kansanedustajat pääsevät puhumaan eduskunnassa EU:n tulevaisuudesta ensi perjantaina pääministerin ilmoituksen jälkeen.