1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Unioni menettää markkinahenkisen vastarannan kiisken

Britannia on viime vuosina harannut EU:ssa vastaan enemmän kuin mikään muu jäsenmaa. Britit ovat myös ajaneet sääntelyn purkamista ja unionin rahankäytön hillitsemistä.

Ulkomaat
Big Ben kuvattuna Lontoossa 22. kesäkuuta 2016.
Hannah Mckay / EPA

Iso-Britannia on viime vuosina vastustanut unionissa käsiteltyjä lakialoitteita useammin kuin mikään muu EU-maa. VoteWatch-järjestön (siirryt toiseen palveluun) keräämien tietojen mukaan Britannia äänesti ministerineuvostossa tappiolle jäänyttä kantaa 12 prosentissa äänestyksistä vuosina 2009–2015.

Innokkaimmin Britannian hallitus on vastustanut enemmistön kantoja budjettiasioissa ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Britannia on ajanut unionille pienempää budjettia.

Esimerkiksi vuonna 2012 pääministeri David Cameron uhkasi estää sovun unionin seitsemän vuoden budjettikehyksestä jos loppusummaa ei jäädytettäisi edelliskauden tasolle.

Nyt kun on saatu paljon läpi, he jättävät koko touhun

Ministerineuvoston seuraavaksi innokkaimmat jarrumiehet tällä aikavälillä olivat Itävalta ja Saksa, jotka vastustivat voittanutta kantaa noin 5 prosentissa äänestyksistä. Äänestykseen päädytään kuitenkin verraten harvoin, sillä ministerineuvosto tekee valtaosan päätöksistään konsensusperiaatteella.

EU-diplomaatti ihmettelee brittien lähtöä.

­– Britannia on pystynyt muokkaamaan EU:ta omanlaisekseen. Nyt kun on saatu paljon läpi, he jättävät koko touhun, diplomaattilähde sanoo.

Britannia on toisaalta ollut aktiivisesti kehittämässä EU-yhteistyötä esimerkiksi turvallisuuden ja terrorismin torjunnan alalla.

Parlamentin jarrumiehet

Britannian eron astuessa voimaan maan 73 europarlamentaarikkoa palaavat pysyvästi kotiin Strasbourgista. Myös parlamentissa britit ovat äänestäneet tappiolle jäänyttä kantaa useammin kuin muut, kertoo VoteWatchin raportti.

Vuodesta 2004 britit ovat olleet voittaneen kannan puolella vain 71 prosentissa parlamentin äänestyksistä siinä missä esimerkiksi suomalaisten edustajien keskiarvo on ollut 93 prosenttia.

VoteWatchin mukaan britit ovat yli puoluerajojen olleet parlamentissa esimerkiksi puolustamassa yritysten sääntelyn karsimista ja tekijänoikeuksien vahvempaa suojaa. Toisaalta britit ovat vastustaneet unionin budjetin kasvattamista ja verotuksen yhdenmukaistamista eri jäsenmaiden kesken.

Parlamentin kohdalla äänestyskäyttäytyminen tosin riippuu pääsääntöisesti siitä, mihin ryhmään parlamentaarikot kuuluvat. Britannian konservatiiviedustajat erosivat Euroopan kansanpuolueen EPP:n ryhmästä ja perustivat oman ryhmänsä ECR:n vuonna 2009.

Äänestyksen voittamiseen tarvittava enemmistö kootaan europarlamentissa usein joko EPP:n ja keskustavasemmistolaisen sosialistiryhmän ympärille, liberaalin ALDE:n avulla. Koska valtaosa brittiedustajista on näiden ryhmien ulkopuolella, he jäävät myös usein äänestyksissä tappiolle.

Jos Britannian jäsenyys loppuu ja brittiedustajat poistuvat ennen seuraavia europarlamenttivaaleja, euroskeptikoiden asema parlamentissa heikkenee.

Skeptikot menettävät paikkoja

ECR-ryhmä putoaa kolmossijalta parlamentin neljänneksi suurimmaksi ryhmäksi. Ryhmässä istuvat myös Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner ja Jussi Halla-aho.

Hyväntuulinen Nigel Farage puhuu Jean-Claude Junckerille.
EFDD-ryhmän johtaja Nigel Farage keskusteli komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa helmikuussa.Olivier Hoslet / EPA

Suhteessa suurimman tappion kärsii astetta EU-kriittisempi EFDD-ryhmä, jonka ainoat merkittävät puolueet ovat Britannian itsenäisyyspuolue Ukip ja Italian Viiden tähden liike.

Ryhmä puolittuisi, ja kriitikoiden suurimmaksi ryhmittymäksi jäisi Ranskan Kansallisen rintaman hallitsema ENF.

On toki mahdollista, että Ison-Britannian EU-ero astuu voimaan vasta parlamentin nykyisen toimikauden jälkeen, jolloin ryhmien valtasuhteet menevät eurovaalien takia joka tapauksessa uusiksi. Nykyinen europarlamentti istuu vuoteen 2019 saakka.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka
Lue seuraavaksi