1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Miesten syrjintä jää pimentoon – "Nuolevat haavansa ja asia jää sikseen"

Miesten kynnys lähteä ajamaan oikeuksiaan on naisia korkeampi. Miehiä syrjitään esimerkiksi vuokramarkkinoilla, perhevapaiden jaossa ja ravintoloissa. Vasta, kun kohdalle osuu merkittävä vastoinkäyminen, esimerkiksi avioero tai huoltajuuskiista, mies havahtuu puolustamaan tasa-arvoasiaa.

Kuva: Eila Haikarainen / Yle

– Miehiin liittyviin asioihin suhtaudutaan usein siten, että jokaisen miehen pitäisi pystyä hoitamaan ne itse, Miesjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Rolf Paqvalin toteaa.

Mies lähtee liikkeelle ajamaan miesten asiaa vasta, kun kohdalle osuu riittävän merkittävä vastakkainasettelu. Näitä ovat esimerkiksi avioero tai huoltajuuteen liittyvät asiat.

– Tavallisia miehiä ei saa samalla tavalla liikkeelle kuin naisia, mies lähtee harvoin ajamaan miesten asiaa.

Mies lähtee harvoin ajamaan miesten asiaa

Rolf Paqvalin

Naisten oikeuksiin liittyvät epäkohdat ovat olleet niin selviä ja isoja tasa-arvokysymyksiä, että miesliike on jäänyt seuraamaan naisjärjestöjä varjon lailla. Naisten liikkeisiin verrattuna miesjärjestöt ovat vielä lastenkengissä, jo pelkästään jäseniä on huomattavasti vähemmän.

Tasa-arvokysymykset liitetään usein vain naisten asemaan, samalla kun miesten oikeuksille kohautellaan olkia.

– Lähes kaikissa puolueissa on vahvat naisjärjestöt, mutta miesjärjestöjä on vain muutamassa puolueessa. Se kuvaa yhteiskunnallisen liikkeen epätasa-arvoa, Paqvalin huomauttaa.

Poikien huonoa menestystä koulussa ei voi perustella sillä, että myöhemmin tilanne tasoittuu

Miehen rooli on kokenut suuren muutoksen vuosikymmenien aikana. Mies ei ole enää pelkkä leivän hankkija, vaan kulttuurinmuutoksen myötä roolit isän ja äidin välillä ovat tasapuolistuneet. Silti juuri perheasioihin liittyvät seikat hiertävät etenkin miesten tasa-arvosta puhuttaessa. Isiä syrjitään, vaikka he ottavat todistetusti enemmän hoivavastuuta kuin edelliset sukupolvet. Tuolloin äiti hoiti kodin ja perheen isän tultua töistä kotiin ainoastaan lepäämään. Miten tämä on mahdollista?

Rolf Paqvalin lähtee kaivamaan asiaa jo peruskoulutasolta, josta poikien alamäki saattaa alkaa. Vaikka Suomessa on erinomainen koulujärjestelmä, ei tuloksien tulisi olla niin poikkeavia tyttöjen ja poikien välillä.

Tuntuu rajulta, että poikien pitäisi pärjätä koulussa huonommin sen takia, että myöhemmin jollain toisella alueella miesten ja naisten tilanne on päinvastainen

Rolf Paqvalin

– Opetusalankin ammattilainen saattaa vieläkin sanoa, ettei poikien tarvitse pärjätä niin hyvin koulussa, koska he pärjäävät kuitenkin myöhemmin. Tuntuu vähän rajulta, että poikien pitäisi pärjätä koulussa huonommin sen takia, että myöhemmin jollain toisella alueella miesten ja naisten tilanne on päinvastainen.

Poikien kasvaessa odotus miehen roolista ei ole enää yhtä kapeakatseisen stereotyyppinen kuin ennen. Jos miehestä tulee isä, alkaa epäoikeudenmukaisuuden aalto vyöryä päälle.

Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen on huomannut työssään, että useat miesten yhteydenotot koskevat perhevapaita.

– Perhevapaan käyttö on saattanut johtaa vaikeuksiin työpaikalla. Myös vaatimukset äidin ja isän suhteen ovat hyvin poikkeavia. Esimerkiksi saadakseen isyys- ja vanhempainvapaita, isän tulee asua samassa osoittessa kuin äidin. On myös tapauksia, joissa vanhemmat eivät koskaan asu samassa osoitteessa, tietää.

Miehet jäävät usein nuolemaan näppejään etenkin avioerotilanteissa. Rolf Paqvalinin mukaan miehet jäävät lapsista kiistellessä usein huonompaan asemaan.

– Joskus näkee, että miesten asiaa ajavat miesten läheiset tai sukulaiset, niin miehet että naiset, kun he huomaavat että miestä on kohdeltu väärin.

Mies kokee epätasa-arvoa vuokralaisena ja kuntosaliasiakkaana

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista. Vähän yli 30 prosenttia tulevista yhteydenotoista tulee miehiltä. Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen mukaan miesten aktiivisuus on pienessä nousussa.

– Miehet osaavat käyttää tasa-arvolakia, jos he epäilevät että heitä syrjitään tai kohdellaan eriarvoisesti sukupuolen takia.

Perheasioiden lisäksi miesten yhteydenotot koskevat tavaroihin ja palveluihin liittyvää eriarvoisuutta. Esimerkiksi kuntosalien erilainen hinnoittelu tai anniskeluravintoloiden naisille suunnatut tarjoukset voivat syrjivät miehiä.

– Epäilemme, että kyse on syrjinnästä, jos maksetaan sama hinta, mutta palveluntarjonta eri naisille kuin miehille, Mäkinen kertoo.

Samoin vuokralaisvalinnoissa miehet saavat helposti epäluotettavan ja epäsiistin vuokralaisen leiman.

He nuolevat haavansa, jupisevat aikansa ja asia jää siihen

Pirkko Mäkinen

– Tätä stereotypiaa esiintyy, naiset ovat toivotumpia vuokralaisia, Mäkinen vahvistaa.

Niin naisilla kuin miehillä syrjintäepäilyistä ja kokemuksista vain pieni osa tulee tasa-arvovaltuutetun tietoon.

–He nuolevat haavansa ja jupisevat aikansa ja asia jää siihen, Mäkinen toteaa.

Huono taloustilanne syö tasa-arvoasian ajamista

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen on ollut keskustelussa pitkään. Naisasialiike on pitänyt sitä edelleen yllä, että perhevapaat pitäisi jakaa tasaisemmin politiikan tasolla.

Äitiysvapaa on isyysvapaata paljon pidempi ja vanhempainvapaata pitävät pitkälti vain naiset.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Petteri Eerolan mukaan keskustelu perhevapaista tasa-arvokysymyksenä näyttää vähentyneen huomattavasti 2000-luvun ensimmäisen puoliskon jälkeen. Yhtenä syynä tähän on heikentynyt taloustilanne. Eerola määrittelee tilannetta todellisena taka-askeleena ja toteaa että huonontunut taloustilanne on syönyt tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Eerola pohtii kulttuurin muutosta konservatiivisempaa suuntaan taloustilanteen myötä.

– Esimerkiksi monissa perheissä pienten lasten äidit ovat jääneet kotiin hoitamaan lapsia ja isät tekevät pitkää päivää töissä, ja ajatellaan että kun on nyt tämä huono taloustilanne niin nyt on pakko tehdä työtä, jos sitä kerran on.

Myös tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen katsoo, että talouden pitkään jatkunut alamäki nostaa kynnystä lähteä selvittämää syrjintäepäilyjä.

– Ihmiset näkevät ympärillään työelämässä epävarmuutta, eivätkä halua lähteä viranomaisten kautta selvittämään sitä, että onko minua kohdeltu epäreilusti työpaikallani.

"Tasa-arvo ei ole nollasummapeliä"

Vaikka puhe naisten ja miesten oikeuksista voi kuulostaa kamppailulta vahvemman selviytymisestä, on yhteistyö kaiken syrjinnän vähentämiseksi pääasia.

– Naisten ja miesten asemaa ei voida asettaa vastakkain. Miesjärjestön näkökulmasta tasa-arvoa ei voida pitää nollasummapelinä, Rolf Paqvalin toteaa.

Tasa-arvoisen Suomen esikuvan asema ei pysy, jollemme tee jatkuvasti töitä tasa-arvon edistämisen eteen

Pirkko Mäkinen

Vaikka miesliike harppoo naisliikettä hitaammin eteenpäin, niin se on paljon jäljessä. Paqvalinin mukaan ymmärtämystä ja tukea on kuitenkin tullut jopa naisjärjestöiltä.

– Nyt mennään suunnitelmallisesti ja vaiheittain eteenpäin näillä voimavaroilla, mitä meillä on. Miesjärjestöille on tarvetta. Painetta tuli jopa tasa-arvoviranomaisilta, että pitää olla miesjärjestöt, jotta pystytään tilanteissa, joissa on sukupuolivaikutuksia, saamaan miesnäkökulmasta kannat, helpottaa asioiden valmistelua

Ideaalitilanteessa tasa-arvovaltuutetun työtä ei varmaankaan olisi olemassa.

– Siihen on vielä aika paljon matkaa, tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen naurahtaa ja jatkaa:

– Suomi on maailmanlaajuisesti tasa-arvon esikuva. Mutta esikuvan asema ei pysy, jollemme tee jatkuvasti töitä tasa-arvon edistämisen eteen siten, että otamme huomioon miesten sekä naisten toiveet ja tarpeet.