1. yle.fi
  2. Uutiset

Malmivaroiltaan rikkaan Mongolian köyhä kansa ei usko enää demokratiaan

Kansalaisista tuntuu, ettei heillä ole kylliksi valinnanvaraa eikä heitä kuunnella, ja myös korruptio syö kansalaisten uskoa politiikan toimivuuteen, sanoo kansainvälinen tarkkailija Mongolian vaalien alla.

Ulkomaat
Kaksi miestä kulkee isojen mainostaulujen välistä puistossa.
Vaalimainoksia Ulan Batorissa keskiviikon parlamenttivaalien alla.Byamba-Ochir Byambasuren / EPA

Keskiaasialainen Mongolia valitsee keskiviikkona uuden parlamentin taloustilanteessa, jossa Kiinan talouskasvun hidastuminen ja hiilen hinnan romahtaminen on pudottanut talouskasvun viidessä vuodessa 17,5 prosentista 0,4 prosenttiin. Neljä viidesosaa Mongolian viennistä menee Kiinaan.

Vuoden 1990 rauhanomaisen vallankumouksen jälkeinen toiveikkuus on muutoinkin hiipunut, kun hiili-, kulta- ja kuparivaroiltaan erittäin rikkaassa maassa elää edelleen hyvin köyhä kansa. "Mongolia, menetettyjen mahdollisuuksien maa", summasi yhdysvaltalainen talouslehti The Wall Street Journal (siirryt toiseen palveluun) tänä keväänä.

Maailman maiden demokratiakehitystä seuraavan kansainvälisen IRI-instituutin (siirryt toiseen palveluun) Mongolian-maajohtaja Ashleigh Whelan sanoo kansalaisten menettäneen luottamuksensa poliittiseen järjestelmään. Entenkin nuorten into äänestää on vähentynyt vaali vaaleilta.

– Kansalaisista tuntuu, ettei heillä ole kylliksi valinnanvaraa eikä heitä kuunnella. Myös korruptio syö uskoa politiikan toimivuuteen, Whelan sanoo.

Vaalitapamuutos vei valinnanvaran

IRI:n tutkimuksen mukaan 61 prosenttia mongolialaisista arvioi, että maa on menossa väärään suuntaan. Tilastot kertovat, että viidesosa kolmimiljoonaisesta kansasta elää köyhyydessä ja tuloerot rikkaimpiin ovat kasvaneet.

Näissä vaaleissa kansalaisten valinnanvara on käytännössä kaventunut kahteen puolueeseen, vaikka ehdolla on kymmenen muutakin puoluetta ja valta-asemassa vaihdelleiden demokraattisen puolueen ja kansanpuolueen suosio mielipidekyselyissä on yltänyt hädin tuskin yli kymmenen prosentin.

Viime vaaleissa se olisi antanut tilaa muille puolueille, sillä kolmasosa parlamenttipaikoista jakautui suhteellisen vaalitavan mukaan. Keväällä perustuslakituomioistuin kuitenkin muutti vaalitavan osittain suhteellisesta takaisin sellaiseksi, jossa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain eniten ääniä saanut ehdokas.

Samalla evättiin 150 000:n ulkomailla elävän mongolialaisen mahdollisuus äänestää.

Tytöt pääsevät kouluun, naisten palkat silti huonompia

Myös naiskiintiölakia on muutettu viime vaaleista. 76-jäseniseen parlamenttiin valittiin kiintiön ansiosta viime vaaleissa 11 naista. Kiintiö, joka edellytti, että 30 prosenttia ehdokkaista oli naisia, on nyt pudotettu 20 prosenttiin.

Naiskansanedustajat ovat olleet keskeinen voima lakimuutoksissa, jotka muun muassa koventavat parisuhdeväkivallasta määrättyjä rangaistuksia ja lisäävät lasten päivähoitoa.

Siten maa on päässyt hieman paremmin hyötymään siitä, että kaksi kolmasosaa korkeakoulutetuista mongolialaisista on naisia. Poikkeuksellinen epäsuhta syntyy siitä, että toisin kuin monissa muissa maissa, Mongoliassa tytöt lähetetään kaupunkiin kouluun ja pojat pidetään maaseudulla hoitamassa karjaa. Koulutuksestaan huolimatta naiset kuitenkin ansaitsevat huonommin kuin miehet.

Lähteet: AFP, Reuters, AP, Yle Uutiset

Lue seuraavaksi