Kesäkolumnisti Jussi Viitala: Aikamme on loppumassa – silti ihminen ei osta tosiasioita

Tieteen tekijät ovat varoittaneet jo vuosia maapallomme heikosta kunnosta. Näyttää kuitenkin siltä, että tutkijoiden varoituksia ei vieläkään oteta todesta. On esitetty jo arvio, että meillä on 40 vuotta aikaa pelastaa maapallo, Jussi Viitala kirjoittaa.

kolumnit
Jussi Viitala
Jussi ViitalaMarko Melto / Yle

En ole mikään ennustaja – vain biologi. Siksi voin ainoastaan tarkastella, miltä maailman uhkakuvat tämän hetken tiedon valossa näyttävät.

Ensimmäinen tekijä on, että meitä on viisi miljardia liian monta. On arvioitu, että noin parille miljardille ihmiselle maapallo voisi tarjota kohtuullisen elintason ympäristöä liikaa tuhoamatta. Nyt elämme suuren sukupuuttoaallon keskellä. Toinen tekijä on ihmisen mieli, joka on evoluution tulosta.

Evoluutio pelaa vain käteisrahalla ja tähtää menestykseen vain tässä ja nyt. Elämän historia tuntee umpiperiä, jossa lajin liiallinen erikoistuminen on johtanut sen sukupuuttoon. Ihmisen aivojen toiminta saattaa olla sellainen ylisopeutuma.

Epämiellyttäviä totuuksia ei omaksuta kuin pakon edessä.

Epämiellyttäviä totuuksia ei omaksuta kuin pakon edessä. Ongelmien ydin on ihmisen korvien välissä. Tarina myy paremmin kuin fakta. Kaikki hienosti kuvatut ja muutenkin hienot luontodokumentit eivät kerro koko totuutta.

*Ihmiskunta on elänyt ydinsodan *varjossa Hiroshiman ja Nagasakin pommituksista lähtien. Kilpavarustelun aikana USA ja Neuvostoliitto ja sen perillisenä Venäjä hankkivat ydinasearsenaalin, joka riittäisi tuhoamaan maapallon elämän useampaankin kertaan. Läheltä piti -tilanteita on ollut monta. Maapallon elämä voi tuhoutua aivan vahingossa.

Ydinaseita on myös ns. kehittyvissä maissa. Esimerkiksi ydinsota Intian ja Pakistanin välillä ja sen seurauksena suurkaupunkien palojen tulimyrskyt nostaisivat savua ja nokea stratosfääriin, missä se parissa kuukaudessa kattaisi koko maapallon savuharsoon. Siitä seuraavan ydintalven myötä tropiikkiin hiipivät pakkaset hyydyttäisivät maailman ruokatuotannon useaksi vuodeksi. Sen nälänhädän jälkeen maailman väkiluku olisi murto-osa nykyisestä. Toivotaan, ettei Taleban, al-Qaida tai Isis pääse valtaan Pakistanissa ja käsiksi ydinaseisiin.

*Ilmastonmuutos tulee *muuttamaan maailman ruoantuotantokarttaa melkoisesti. Suomenkin pakettipellot voivat vielä nousta arvoon arvaamattomaan. Meillä maatalouden edellytykset saattaisivat jopa parantua. Maapallon kosteat alueet tulevat saamaan sadetta entistä enemmän ja arojen vilja-aitat kuivuvat entisestään. Viljelypinta-ala tulee pienenemään myös rakentamisen ja merenpinnan nousun takia eikä nälkää ehkä voiteta.

*Puhdas vesi *on yhä niukemmaksi käyvä luonnonvara. USA:n keskilännen ja Kalifornian hupenevat pohjavesivarat ovat siitä esimerkkeinä. Jordanjoen vesi on ollut yksi tärkeistä syistä Lähi-idän sotiin. Täällä pohjoisessa me olemme poikkeusasemassa, sillä meillä on yllin kyllin hyvälaatuista makeata vettä.

Ilmastonmuutos lämmittää ja happamoittaa meriä, mikä hidastaa levien yhteyttämistä ja haittaa merieläinten lisääntymistä. Oregon State yliopiston Michael J. Behrenfeldt työtovereineen arvioi, että merien lämpeneminen on vähentänyt merilevien yhteyttämistä 1950-luvulta 2000-luvulle noin 40 prosenttia. Ranskassa työskentelevä James C. Orr työtovereineen arvioi laboratoriokokeiden ja mallinnusten avulla, että happamoitumiskehitys tuhoaa merien ekosysteemin vain vuosikymmenissä. Tropiikin koralliriuttojen ja erityisesti Australian Ison valliriutan korallien ja koko sen eliöyhteisön ahdinko antaa tästä esimakua.

Useat tutkimusryhmät ovat ennustaneet, että nykyvauhdilla meret kuolevat tämän vuosisadan aikana. Kaikki valtamerien kalakannat ovat jo ylikalastettuja. Valtamerien viidessä valtavassa roskapyörteessä muovi hajoaa UV-säteilyn ansiosta mikrohiukkasiksi, jotka imevät itseensä meriveteen verrattuna jopa satakertaisia pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä Tämä ympäristömyrkyillä rikastettu roska täyttää planktoneläinten, kalojen ja merilintujen suolen, ja kalastus palauttaa ympäristömyrkyt ihmisten ruokapöytään. Jo nyt kaloja syövistä valaista on mitattu huolestuttavia myrkkypitoisuuksia.

Meillä on 40 vuotta aikaa pelastaa maapallo.

*Tunnettu ilmastotutkija professori Markku Kulmala *on vastikään varoittanut, että meillä on neljäkymmentä vuotta aikaa pelastaa maapallo. Toivottavasti aikaa on niin paljon, sillä tähän asti muutos on edennyt aina kaikkia ennusteita nopeammin eikä ilmastokokousten anti sitä ole hidastanut. Uhkakuvien torjumiseksi tutkijat ja poliitikot kaikkialla maailmassa kehittelevät parempia menetelmiä. Tulevaisuus voi olla toisen näköinen, mutta aikaa ei ole hukattavaksi.

Jussi Viitala on eläkkeellä oleva ekologi ja tietokirjailija. Viitalaa kiinnostavat eläimet ja ihmiset ja suhde luontoon.