Kiinan kurinpalautus Xinjiangin uiguureille

Kiinan viranomaiset yrittävät taivuttaa uiguureita valtaväestön tavoille sekä kepillä että porkkanalla. Islamin harjoittamista ja opetusta rajoitetaan. Uiguureille tarjotaan rahaa uuden kodin rakentamiseksi, mutta vastineeksi heitä vaaditaan raportoimaan naapureidensa epäilyttävästä uskonnollisuudesta.

Tähän aikaan vuodesta kamelit laiduntavat vuorilla, joten Kashgarin karjamarkkinoilla oli vain yksi kamelikauppias. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

ÜRÜMQI Tien ylle ripustettu kamerarivistö tallentaa jokaisen kulkijan. Ohi puksuttelee lähinnä mopoja, kyydissä koko perhe tai paljon tavaraa.

Siviilipukuinen poliisi viittoilee automme kylätien sivuun, koska kuljettaja näyttää uiguurilta. Kiinan valtaväestöön kuuluvien han-kiinalaisten sen sijaan ei tarvitse pysähtyä tiesululla.

Uiguurimies kaivaa esille henkilöllisyystodistuksensa. Puun alla majassa istuva poliisi kirjaa ruutuvihkoonsa ID-numeron ja kellonajan. Vaikka mies ajaisi tästä päivittäin, täällä Kashgarin lähellä Kiinan läntisessä Xinjiangin maakunnassa jokainen ajokerta merkitään erikseen.

Sen jälkeen poliisi haluaa miehen kännykän. Hän katsoo sovellukset läpi. Kuljettajalta ei löydy kiellettyjä sovelluksia.

Poliisin sanotaan toisinaan selaavan tiesuluilla myös kännykän kuvat ja videot. Uskontoon ja erityisesti radikaaliin islamiin viittaava sisältö johtaa vaikeuksiin.

Kännykästä etsitään todisteita islamismista

Kiina ei halua, että uiguurit pitäisivät yhteyksiä kielisukulaisiinsa Kiinan rajojen ulkopuolella. Ilmankos monilla uiguureilla on kaksi kännykkää – toista voi pitää auton kätköissä.

Kiina pelkää, että rajan takaa maata uhkaavat ääri-islamilainen uskontulkinta, itsenäistymistä lietsova separatismi ja islamilainen terrori.

Kuljen eri puolilla Xinjiangia lukemattomien tiesulkujen läpi. Etnistä profilointia ei peitellä. Uiguurit poimitaan joukosta ja nimenomaan heidän autonsa tarkastetaan.

– Jopa han-kiinalaisena säälin heidän tilannettaan, sanoo erään kerran kuljettajana toiminut kiinalainen.

Uiguurit ovat omassa maakunnassaan toisen luokan kansalaisia, joita viranomaiset automaattisesti epäilevät terrorismin tukemisesta.

Yhdessä suhteessa uiguurien tarkastukset tiesuluilla tosin ovat keventyneet: toukokuun alusta lähtien uiguurien ei ole enää tarvinnut näyttää erityistä "mukavuuskorttia" eli vain uiguureille määrättyä henkilökorttia, jota ilman he eivät aiemmin saaneet liikkua Xinjiangin sisällä paikasta toiseen.

Xinjiang on täynnä armeijan sekä poliisin tiesulkuja. Kuvassa poliisin tiesulku, jossa uiguurit erotellaan erikseen tarkempaan syyniin. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Uskonnonvapaus toimii vain periaatteessa

Parhaillaan menossa oleva ramadan-paastokuukausi on Xinjiangin maakunnassa – jota virallisesti sanotaan uiguurien autonomiseksi alueeksi – tulehdusherkkää aikaa.

Perjantairukousten aikaan pääkaupungin Ürümqin keskustan moskeijoiden lähellä näkyy panssariajoneuvoja sekä lukemattomia poliiseja.

Moskeijoiden ulkopuolelle on kiinnitetty Kiinan viranomaisten palkkiotaulukko. Terrorismin tai "luvattoman" uskonnollisen toiminnan paljastamisesta luvataan jopa miljoonaan juaniin eli noin 135 000 euroon yltäviä palkkioita.

Samalla kun Kiinan keskushallinnon viranomaiset julistivat kesäkuun alussa Pekingissä, että muslimien vapaus harjoittaa uskontoaan olisi Xinjiangissa turvattu paremmin kuin koskaan ennen, 3 000 kilometrin päässä itse Xinjiangissa paikallisviranomaiset yrittävät rajoittaa uskonnonharjoitusta monin tavoin.

Alle 18-vuotiaita ei päästetä moskeijoihin rukoilemaan, heidän ei anneta paastota, eikä heille saisi antaa uskonnollista opetusta. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Kuulimme useista rajoituksista muslimeille.

Moskeijassa käynti on kiellettyä alle 18-vuotiailta. Kieltoa myös valvotaan, sillä useimpien moskeijoiden ulkopuolella valvontakamerat kuvaavat kaikki kävijät. Rukouskutsut eivät kuulu kauas, sillä normaalisti äänentoistolaitteiden käyttö on kielletty.

Uskonnollinen opetus lapsille on kielletty.

– Opetusta annetaan silti, joko kotona tai sitten opetusta antavat salaiset opettajat, kertoo eräs mies.

Pyhiinvaellukselle lähtöä on rajoitettu.

Se on mahdollista vain viranomaisten valvomissa ryhmissä. Passin saamista on erään tiedon mukaan nopeutettu, mutta ainakin yhdellä Kazakstanin rajan vastaisella Xinjiangin alueella passia varten vaaditaan nykyisin jopa dna-näyte, ääninäyte ja kolmiulotteinen kuva.

Ramadanin aikana tärkeintä on paasto valoisaan aikaan.

Paikoin ainakin kommunistipuolueen jäseniä, viranomaisia ja opiskelijoita on kielletty paastoamasta, vaikka he olisivat muslimeita. Useat uiguurit kuitenkin vahvistavat, että muiden ihmisten annetaan paastota normaalisti. Tosin myös viranomaisten painostuksesta kerrotaan.

– Ne eivät halua meidän noudattavan ramadania, kertoo eräs kauppias Ürümqissa.

Paikoin uiguureita on vaadittu pitämään ravintolansa auki myös paaston aikaan päivällä, vaikka Kiinan keskusjohto on luvannut, ettei ravintoloiden aukioloon ramadanin aikaan puututa. Näin Xinjiangissa vain harvoja ravintoloita ja liikkeitä, jotka oli suljettu päiväsaikaan.

Tässä ravintolassa Ürümqin lähellä kokattiin myös keskellä päivää ramadan-paastokuukauden aikana, mutta muslimeita ei asiakkaina näkynyt. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Nuorten miesten parta huolettaa kiinalaisia

Uskonnollisuudesta kielivää pukeutumista on rajoitettu. Naisilla koko vartalon peittävä burka on käytännössä kielletty, enkä nähnyt sitä kenelläkään. Alle 60-vuotialla miehillä ei näkynyt pitkää partaa, vaikka sitä pidettäisiin hurskauden osoituksena.

Kysymyksiin parrasta suhtaudutaan vaihtelevasti.

– En voi puhua tästä. Älkää kysykö siitä. On parempi, että ette kysy, sillä en todellakaan voi puhua siitä, sanoo mies Kashgarin kaupungin viikoittaisilla karjamarkkinoilla.

Turpanin kaupungissa näen kuitenkin miehen, jolla on edes lyhyt leukaparta.

– Nykyisin se on ihan ok. Voi pitää pitkää tai lyhyttä partaa. Pitkä parta kelpaa, jos se on kunnollinen eikä harota joka suuntaan, mies näyttää.

Jutustelua moskeijan sisäpihalla rukoushetken jälkeen. Kiinan viranomaiset pelkäävät, että Xinjiangin muslimit saavat naapurimaista aineksia aiempaa radikaalimpaan uskontulkintaan. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Uiguureille uusia asuntoja valtion piikkiin

Turpanin kaupungissa näkyy viranomaisten toinen keino vaikuttaa uiguurien elämäntapaan. Kiina on rakentanut kaupungin laidalle puolivalmiita omakotitaloja sekä kunnallistekniikalla varustettuja tontteja.

Jotain uudelta asuinalueelta kuulemma puuttuu: moskeijaa ei ole. Vakiintuminen tiettyyn asuinpaikkaan vie myös mahdollisuuden paimentaa karjaa vuodenaikojen mukaan.

Xinjiang Daily -lehden artikkelin mukaan tänä vuonna uusiin asuinpaikkoihin on tarkoitus siirtää maakunnassa kaikkiaan 26 000 ihmistä. Hanketta perustellaan köyhyyden vähentämisellä.

Samoin eteläisen Kashgarin kaupungin liepeillä näkyy massiivisia talonrakennushankkeita. Kokonaisia kylänraitteja puretaan, ja uiguurit saavat valtiolta vaihtelevan määrän rakennustarvikkeita uusiin taloihinsa. Korkeat tiilipinot tien varressa odottavat purkutöiden vaihtumista rakennustöiksi.

Vuosina 2011–2015 Xinjiangin viranomaiset ovat tukeneet talojen rakentamista 1,5 miljoonalle perheelle. Tukea on lehtitietojen mukaan annettu vähintään 4 000 euroa perhettä kohti.

Turpanissa viranomaiset haluavat asuttaa maaseudun uiguureja uudelle asuinalueelle tarjoamalla ilmaisen tontin ja kunnallistekniikan. Moni perhe on ruvennut rakennustöihin. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Viranomaiset ostavat uiguurien uskollisuutta rahalla. Ylen saamien tietojen mukaan asuntotukea saaneiden pitää allekirjoittaa viranomaisten kanssa "yhteisvastuusopimus".

Sopimus on uusi kiristyskeino, joka otettiin käyttöön keväällä.

Allekirjoittaja lupaa raportoida kaikesta epäilyttävästä käyttäytymisestä naapurustossa. Jopa naapurin elämäntapojen raitistuminen voi viranomaisten mielestä kieliä radikalisoitumisesta, ja siitä pitää raportoida.

Allekirjoittajat eivät saa sopimuskappaletta itselleen, vaan niitä säilytetään poliisiasemilla. Ylen saamien tietojen mukaan sopimuksiin on pakotettu uiguureita useilla alueilla Kashgarin ympäristössä, mutta sopimuksen yksityiskohtainen sisältö vaihtelee paikallisesti.

Kiinan kolme vihollista Xinjiangissa

Uiguurit puhuvat Xinjiangin alueesta usein keskenään nimellä Itä-Turkestan.

Kiinalle Itä-Turkestan on jo nimenä oire separatismista, sillä alueen irtautumista Kiinasta ajavan terroristijärjestön nimi on Itä-Turkestanin islamilainen liike eli ETIM. Järjestön tiliin on pantu lukuisia terrori-iskuja 2000-luvun alusta lähtien.

Kiina katsoo taistelevansa Xinjiangissa "kolmea pahuutta" eli separatismia, uskonnollista radikalismia ja terrorismia vastaan.

Kiinan otteet ovat kovat. Viime syyskuussa ainakin 16 ihmistä kuoli uiguurien tekemässä iskussa hiilikaivokseen. Marraskuussa poliisit surmasivat 28 iskusta epäiltyä, osan liekinheittimillä.

– Uskonnollinen radikalismi on luonteeltaan ihmisyyden vastaista, yhteiskunnan vastaista, sivilisaation vastaista ja uskonnon vastaista. Xinjiangissa terrorismin ideologisena perustana on uskonnollinen radikalismi, linjataan Kiinan hallituksen julkaisemassa kannanotossa.

Tutkijoiden, ihmisoikeusjärjestöjen ja Yhdysvaltain ulkoministeriön ihmisoikeusraportin mukaan Kiina tulkitsee radikalismia ja separatismia niin laajasti, että jo rauhanomainen uskonnon harjoittaminen voi johtaa syytteisiin.

Kiinaa syytetään poliisiväkivallasta, katoamisista, umpimähkäisistä pidätyksistä, näytösoikeudenkäynneistä ja joukkotuomioista. Ongelmaksi nähdään myös väestöryhmien epätasa-arvoinen kohtelu, eikä uiguurien asemaa työmarkkinoilla pidetä yhtä hyvänä kuin han-kiinalaisten.

Länsimaissa arvioidaan usein, että uiguureja radikalisoivat ennen kaikkea Kiinan viranomaisten jyrkkä asenne islamiin, tiukka kurinpalautus Xinjiangissa sekä uiguurien pelko identiteettinsä menettämisestä – eivät niinkään vaikutteet ulkomailta.

Kiinan uiguurit ovat uskontulkinnassaan maltillisia sunneja. En tavannut ketään, joka olisi puolustanut terrori-iskuja Kiinaa vastaan, mutta moni oli katkera poliisille ja muille viranomaisille, ja jotkut uskalsivat jopa kertoa siitä.

– Tulette tänne, teette juttunne, mutta mikä täällä muuttuisi. Poliisi tekee jatkossakin ihan mitä huvittaa, sanoo mies Kashgarin kaupungissa.

Kaikki Ylen tietolähteet esiintyvät ilman nimeä ja kuvaa, jotta hallintoa arvostelleiden turvallisuus ei vaarannu. Kuvissa esiintyy vain ihmisiä, jotka eivät arvostelleet viranomaisten toimia Xinjiangissa.