Laidunnus ja kosteikot vähentävät ravinnevalumia Liedon Vuohenojalla

Joenrinteiden ravinnevalumia voidaan pienentää jopa 80 prosenttia, kun yhdistellään oikeita menetelmiä. Liedon Vuohenojalla on saatu hyviä kokemuksia laidunnuksen ja kosteikkojen yhdistelmällä.

kosteikot
Vuohenoja
Vuohenoja mutkittelee Liedossa peltojen ja niittyjen keskellä.Lassi Lähteenmäki / Yle

Vuohenojan valuma-alueesta hieman alle puolet on peltoa. Rankkojen vesisateiden aikana pelloilta valuu runsaasti kiintoaineita ja ravinteita Vuohenojaan.

– Kuten muualtakin, ei voi pelkästään peltoja ja maataloutta syyttää, muistuttaa ympäristöneuvoja Eriika Lundström.

Vuohenojan alue on otollinen alue kosteikkojen rakentamiselle. Ojassa on notkoalueita, jotka saa helposti padottua.

Alueelle on rakennettu naapuritilojen yhteistyöllä kaksi kosteikkoa, muutaman kilometrin päähän toisistaan. Kumpikin kosteikko on suuruudeltaan hieman alle puoli prosenttia koko valuma-alueen koosta.

Mitä isompi kosteikko on, sitä tehokkaampi se on.

Eriika Lundström

– Suuruuden olisi hyvä olla vähintään puoli prosenttia, jotta kosteikot olisivat mahdollisimman tehokkaita. Paras olisi yli kaksi prosenttia. Mitä isompi kosteikko on, sitä tehokkaampi se on, Lundström sanoo.

Kosteikkoja tarvittaisiin enemmän

Vuohenoja on ollut jo pitkään tutkimuskohteena. Nyt se kuuluu VEERA-hankkeeseen, joka tekee vesiensuojelua Varsinais-Suomen suurten jokien valuma-alueilla.

Tuoreimmat tutkimukset osoittavat, että kosteikkoja tarvittaisiin nykyistä enemmän. Silloin kiintoaineet jäisivät paremmin altaiden pohjalle.

– Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Teho Plus -hankkeessa mitattiin kiintoaineiden määrää ennen kosteikkojen rakentamista ja sen jälkeen. Nämä tasaavat tulvapiikkejä jonkin verran, mutta tarvittaisiin lisää kosteikkoalueita ja tulva-alueita, jotta ne toimisivat mahdollisimman tehokkaasti vesiensuojelun kannalta, sanoo Eriika Lundström.

Lampaat
Lampaat laiduntavat Vuohenojan rinteillä.Lassi Lähteenmäki / Yle

Lampaat käyttävät ravinteet hyödykseen

Vuohenojan alueella vesiensuojelua tekevät myös lampaat. Jos vesistöjen reunoilla olevat ruohot jätetään mätänemään, niiden ravinteet liukenevat pikkuhiljaa veteen. Kasvit pitäisi kerätä joka tapauksessa pois, joten hommaan on valjastettu lampaat.

– Vesiensuojelun kannalta on hirveän hyvä, että lampaat syövät vihermassaa ja ravinteita. Varsinkin karitsat käyttävät ravinteita omaan kasvuunsa, joten ne tulee hyödynnettyä, Eriika Lundström sanoo.

Lundström toivoo, että vesiensuojelu Vuohenojalla jatkuu laidunnuksen myötä. Kosteikkoja tarkkaillaan, ja katsotaan, pitääkö niitä jossain vaiheessa tyhjentää kiintoaineista. Näin pidetään huolta siitä, että kiintoaineet eivät jatka matkaansa Aurajokeen.

– Tämä on tosi hyvä esimerkki hyvästä yhteistyöstä maanomistajien, viranomaisten ja neuvojien kesken, Lundström kiittelee.