Murtomies käy kotona silloin, kun sinä käyt töissä – näin asuntomurto tehdään

Asuntomurtoja tehtailevat Suomessa vankilakierteeseen joutuneet päihdeongelmaiset ja ulkomaiset varasporukat. Rikollisten silmin katsottuna suomalaiset ovat vauraita ja sinisilmäisiä. Tässä jutussa esitellään asuntomurtajien konsteja. Myös sellaisia, joita edes poliisi ei ole tullut ajatelleeksi.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tyypillinen asuntomurtojen tekijä istuu linnassa. Kovan luokan ammattivarkaita, jotka kylpevät rahassa asuntoja putsaamalla, ei Suomessa ole. Meillä murtomies jatkaa vankilasta vapauduttuaan samaa kaavaa seuraavaan kiinnijäämiseen saakka. Naisia alalla on vähän.

Vastoin yleistä pelkoa asuntomurrot eivät kasaannu tietyille viikoille tai lomakaudelle. On täysin sattumaa, ketkä tekijöistä ovat milloinkin vapaalla jalalla.

Ja tekijöitä yhdistää usein, että he eivät pidä kasvotonta murtautumista yhtä moitittavana kuin vaikkapa väkivaltaa. Sen vuoksi he eivät yleensä tee ihmisille pahaa, vaan yllätetyksi tullessaan pakenevat.

Tekijät voidaan yleensä myös jakaa kerrostaloasuntoihin tai omakotitaloihin murtautujiin. Osa tuntee olonsa turvallisemmaksi pientaloalueilla, osa kerrostalojen rappukäytävissä. Koiria pelkäävät molemmat.

”Oliko Lasse?” ja muita outoja kysymyksiä

Asuntomurtojen etsikkoaika on keskellä päivää. Huoneistoon tai pientaloon ei mennä summanmutikassa, vaan asunnon tarkkailu on osaa toimintaa. Yleensä toiminnan aluksi soitetaan viattoman oloisesti ovikelloa. Tekijän kannalta on ikävää, jos joku avaa oven, sillä silloin kuvaan astuu puhumisen pakko.

Yleensä tekijä kysyykin jotakin outoa ja poistuu sen jälkeen paikalta. Asukkaalle tulee ehkä vasta myöhemmin mieleen, kenen kanssa tuli juteltua.

Pientaloalueilla murron valmistelu alkaa hyvissä ajoin. Tekijä seuraa alueen taloja ja asukkaiden menemisiä. Murtovarkaan kannalta on vaikeinta, jos asukkaat ovat vuorotyössä. Naapurissakaan ei ole helppo käydä varkaissa, jos joku on aina kotona.

Omakoti- tai rivitalon pihan rehevä kasvusto suojaa naapuruston katseilta ja on murtomiehen paratiisi. Paksujen puskien suojassa on rauhaisaa kurkkia sisäpihan ikkunoista ja helppo mennä takaovesta sisään.

Kolmen minuutin vaiva

Turva-alan yhtiöt ja vakuutuslaitokset ovat eri maissa keränneet murroista valtavan määrän tietoa. Saksassa esimerkiksi tiedetään, että murtomies antaa periksi, jos sisälle ei pääse keskimäärin kolmessa minuutissa. Murto myös epäonnistuu 40 prosentissa tapauksista, koska tekijä tulee häirityksi joko murtohälyttimen lauettua tai valppaan naapurin vuoksi.

Suomessa selvästi suosituin tapa mennä sisään asuntoon on oven kautta. Pientaloissa sisälle mennään useimmiten takapihan ovesta. Ammattimiehen ei tarvitse jättää edes jälkiä. Asukkaat eivät aina jaksa tai muista käyttää takalukkoa, joten yhden pienen lukon teljen siirtäminen sivuun on pikkuhomma.

Myös kerrostaloasunnoista varas valitsee todennäköisimmin sen kohteen, missä takalukitusta tai turvalukkoa ei käytetä tai turvalukkoa ei edes ole. Jo pelkästään takalukkoasennossa lukon telki menee sen verran syvemmälle, että se hidastaa suoritusta.

Turvalukoilla lukittuihin kerrostaloasuntoihin murtautuminen on Suomessa harvinaista, sillä muita ovia riittää. Murtomies tekee yleensä kävelykierroksen porraskäytävässä. Sieltä hän painaa taatusti mieleensä ne ovet, joissa turvalukkoa ei ole.

Ulkomainen varas ei Suomen kesälomaviikkoja tiedä

Ulkomaisille asuntomurtojen tekijöille Suomi on ristiriitainen paikka. Tekijät ovat tietoisia, että Suomessa kiinnijäämisriski on melko iso. Toisaalta Suomessa riittää varastettavaa, ja ystävälliset suomalaiset ovat sinisilmäisiä.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Koska Suomi on oikeusvaltio, tietävät tekijät, että poliisi ei heitä rysän päällä kiinni jäädessä hakkaa ja oikeudessakin tuomari rankaisee vain tehdystä rikoksesta. Ystävälliset suomalaiset eivät myöskään usuta koiraa kimppuun tai ammu polveen. Monelle itäisestä Euroopasta varkaisiin lähetetylle tekijälle Suomi on kutsuva maa tehdä keikkaa.

Tänä keväänä ulkomaiset varasliigat ovat jättäneet Suomen aika lailla rauhaan. Samat tekijät kiertävät kuitenkin maasta toiseen, joten odotettavissa on, että pian on taas Suomen vuoro.

Ulkomaisilla varasliigoilla on kotimaisia varkaita kiivaampi tahti. Maassa ollaan vain niin kauan, kunnes kasaan on saatu tarpeeksi tavaraa. Kun ulkomainen porukka on maassa, näkyy se heti piikkinä tilastoissa.

Osa jengeistä mieltyy Suomeen niin paljon, että vierailu uusitaan. Itse varkaat ovat usein surullisia tapauksia itäisestä Euroopasta. Likainen työ saatetaan tehdä pakotettuna. Saaliista hyödyn keräävät hierarkian korkeammat tekijät. Linnatuomion istuu tekijä.

Pientä ja kallista mahdollisimman nopeasti

Täysi postilaatikko, rehottava pihanurmi ja kiinni vedetyt sälekaihtimet ovat varkaalle lapsellisen helppoja merkkejä, ettei ketään ole kotinurkissa.

Tarra murtohälyttimestä saattaa toimia myös houkuttimena. Vaikka hälyttimillä varustettuihin koteihin murtaudutaan melko harvoin, viestivät hälyttimet kuitenkin varkaille, että sisällä on jotain varastettavaa. Esimerkiksi Norjassa on varkaissa käynyt hälytinjärjestelmiin erikoistuneita chileläisiä.

Murtomies hamuaa asunnosta pientä ja kallista. Tavaran pitää olla kevyt kantaa ja helppo realisoida. Kellot ja korut kelpaavat aina. Täyspotti murtovarkaalle on löytää käteistä, mutta myös maksukortit ja tunnusluvut muuttuvat vikkelästi käteiseksi. Välillä viedään jopa pankkitunnuksia.

Usein kohdetta tarkkaillaan päiviä ennen iskua. Pientaloalueella se saattaa tapahtua ihan vain kävelemällä talon ohi eri vuorokaudenaikoina. Suomessakin varkaat käyvät lentokentän pitkäaikaisparkissa rekisterikilpiä lukemassa. Auton lomalla olevan omistajan osoite on helppo selvittää.

Sen sijaan murto sen vuoksi, että asukas on jakanut lomakuvia Facebookissa, on lähinnä legenda. Suomessa tiedetään muutama yksittäistapaus, jossa sillä on ollut vaikutusta. Suomalainen murtomies valitsee kohteensa edelleen perinteisin menoin.

Tavara saattaa olla myyty jo ennen kuin se on varastettu

Osa Keski-Euroopassa viime vuosina tutuksi tulleista keinoista on jo käytössä meilläkin, osaa vielä odotellaan.

Esimerkiksi Saksassa netissä siivous- tai rakennuspalveluita tarjoavien henkilöiden ja murtovarkauksien välillä on ollut suoria yhteyksiä. Käytännössä temppu tehdään niin, että siivouspalveluita usein ilman kuittia tarjoava siivooja tekee siivotessaan tarkkoja havaintoja asunnon arvotavaroista tai vaikka auton vara-avaimen sijainnista.

Varsinainen murto saatetaan tehdä vasta myöhemmin sen jälkeen, kun siivoojan listaamista tuotteista joku on mennyt kaupaksi ja tavara täytyy käydä varastamassa. Samaa tapaa on jo vuosia käytetty teollisuus- ja liikemurroissa. Suomen poliisin mukaan tapa ei vielä ole rantautunut meille.

Varasliigoissa kohteeseen tutustujat saattavat jättää talon kivijalkaan, aitaan tai vaikka postilaatikkoon pieniä merkintöjä varsinaisille murtomiehille. Tällä tavoin voidaan varoittaa asunnossa olevasta koirasta tai kertoa, että kämpässä asuvat näyttävät köyhiltä tai ovat vanhuksia.

Merkintöjä seuraamalla vältytään myös tilanteilta, jossa murtovaras tunkeutuu asuntoon, missä varastoidaan esimerkiksi jo varastettua tavaraa tai jossa asuu kovan luokan tekijöitä. Tavalliselle asukkaalle nämä merkinnät näyttävät lähinnä töherryksiltä tai satunnaisilta naarmuilta.

_Juttua varten on haastateltu murtovarkauksien asiantuntijoita poliisista, rikosseuraamuuslaitoksesta, Finanssialan keskusliitosta sekä haastateltu vankilatuomiota suorittavaa murtovarasta ”Kakea”. Juttua varten on lisäksi tutustuttu murtotilastoihin Suomessa ja muualla Euroopassa. _