Ruotsin pääsy turvaneuvostoon muistutti Suomen kokemasta traumasta

Ruotsi pääsi selvin luvuin YK:n turvaneuvoston jäseneksi ja onnistui siinä, missä Suomi epäonnistui. Ruotsi teki onnistuneemman kampanjan kuin Suomi, arvioi Suomen kampanjaa vetänyt suurlähettiläs Jarmo Viinanen.

Ulkomaat
Kokoussali
YK:n turvallisuusneuvoston kokous.AOP

Suomen Ruotsin-suurlähettiläs Jarmo Viinanen oli Suomen YK-suurlähettiläänä, kun Suomi haki YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä vuonna 2012. Hän oli yksi Suomen kampanjan vetäjistä.

Jarmo Viinanen
Jarmo ViinanenPetri Puskala / Yle

Miksi Ruotsi pääsi turvaneuvostoon, mutta Suomi ei päässyt?

– Yksinkertainen vastaus on, että Ruotsi teki onnistuneemman kampanjan kuin Suomi, Viinanen sanoo.

Hänen mukaansa ruotsalaiset reissasivat ympäriinsä ja olivat uskottavia.

– Myös se, että Suomi ei tullut valituksi, edesauttoi Ruotsin valintaa.

Viinanen arvelee, että jäsenkunnan mielestä oli aika saada Pohjoismaa turvallisuusneuvostoon, kun siellä viimeksi oli Tanska vuosina 2005–2006.

Luvattuja ääniä ei tullut

Turvallisuusneuvoston ulkopuolelle jääminen oli Viinaselle ja monille muillekin Suomen paikkaa pedanneille traumaattinen kokemus.

– Tällaisina päivinä se tulee enemmän mieleen. Kyllä se sellainen järisyttävä kokemus tässä ammatissa on ollut, ettei se hevin unohdu.

Suomen jäsenyyttä pidettiin lähestulkoon varmana, niin innokkaasti jäsenmaat lupailivat ääniään YK:n käytävillä. Tuolloin Australia pääsi suoraan sisään ja Suomi kärsi tappion Luxemburgille vieläpä selvin numeroin.

Osa jäsenmaista lupasi äänensä kaikille kolmelle ja pudotti viime kädessä yhden pois.

Viinasen mukaan myös kilpailutilanne oli erilainen. Hakijoista Australia käytti korttia, jonka mukaan turvallisuusneuvostossa on liian monta EU-maata. Nyt aluepaikan hakijoina oli kolme EU-maata: Ruotsin lisäksi Italia ja Hollanti.

Kampanjassa on Viinasen mukaan helpointa vaikuttaa maihin, jotka ovat joskus itse ehdokkaana johonkin tehtävään. Silloin voi tehdä vaihtokauppoja. Maille, jotka eivät koskaam ole ehdolla mihinkään pitää koettaa puhua heille tärkeistä asioista. Viinanen uskoo Ruotsin onnistuneen kummassakin.

"Suomi ja Ruotsi välittävät maailmasta"

Turvallisuusneuvostossa kymmenen vaihtuvaa jäsentä istuvat kaksivuotiskauden viiden vahvan pysyvän maan varjossa. Vaihtovuorossa on aina viisi maata.

Viinasen mukaan vaihtuva jäsenkin pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi Suomen kilpakumppanit Australia ja Luxemburg ovat olleet aktiivisia humanitäärisen avun saamisessa Syyriaan.

– Turvallisuusneuvosto on tärkeä Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille, jotka haluavat harjoittaa laajempaa ulkopoliitiikkaa kuin pelkästään omiin lähisuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Me välitämme laajasti maailmasta.

Mies- ja naisvirkamies antavat poskisuudelmaa toisilleen.
Hollannin ulkoministeri Bert Koenders onnitteli Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmiä turvaneuvoston jäsenyydestä YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 28. kesäkuuta.Jason Szenes / AOP