Suomen itsenäisyyttä julistettiin ensimmäisen kerran Suomussalmella – Hallan Ukko piilotteli jääkäreitä

J.A. Heikkinen, joka tunnettiin myös Hallan Ukkona, oli aikoinaan aktiivinen suomalaisuuden edistäjä. Hän ajoi tiukasti Suomen itsenäistymistä ja toimi uskaliaasti jääkäriliikkeessä.

Viena (Karjala)
Kalle Juntunen kertoo Hallan Ukon kansallishengestä
Kalle Juntunen kertoo Hallan Ukon kansallishengestä

Hyrynsalmella asunut Johan (Juho) Alfred Heikkinen (siirryt toiseen palveluun) (1863–1938) tunnettiin niin liikemiehenä kuin kansanedustajanakin. Ja olipa Heikkinen eli Hallan Ukko myös ensimmäinen, joka julkisesti vaati Suomen julistamista itsenäiseksi vuoden 1917 aikana.

– Hän teki aloitteen pitää Suomussalmella itsenäisyyskokous, jossa julistettiin Suomi itsenäiseksi ja Vienan Karjala liitettäväksi Suomeen. Hallan Ukko ja Suomussalmen kirkkoherra veivät viestiä Helsinkiin, jossa siihen suhtauduttiin myötämielisesti, mutta homma jäi vähän kesken. Kyllähän suomalaiset yrittivät sitten vapaussodan aikana liittää Vienan Suomeen, mutta tämä epäonnistui, kertoo hyrynsalmelainen kotiseutuneuvos Kalle Juntunen.

Hallan Ukolla oli lämpimät välit Vienan karjalaisiin, sillä Hallan talossa majoittui jatkuvasti vienalaisia kauppiaita ja Ukko puolestaan oli käynyt Vienassa useampaan kertaan.

Jääkäreiden piilottaja

Hallan talossa majoittui vienalaisten kauppiaiden lisäksi muitakin henkilöitä, jotka liittyivät tiukasti Suomen itsenäistymiseen. Talossa ja piilopirtissä Hallan Ukko nimittäin piilotteli jääkäreitä (siirryt toiseen palveluun), jotka matkustivat erämaiden kautta Ruotsiin ja sieltä Saksaan.

– Hallan talosta tuli jääkäriliikkeen keskus sen takia, että talon kautta kulki ikivanha rahtitie Vienan Karjalasta Kajaaniin. Tiellä oli hyvin paljon liikennettä, oli uittomiestä ja savottamiehiä. Tämä itäinen reitti oli oikein sopivassa paikassa, eikä kukaan oikeastaan tiennyt, keitä tiellä kulki, Kalle Juntunen mainitsee.

– Ja kainuulaiset olivat sitä mieltä, että Suomen pitää tulla itsenäiseksi. Hallan Ukko julisti usein poropäivillä, että isänmaa on meille kallis asia. Se jäi hyvin monen mieleen. Kainuussa ei ollut sellaisia ongelmia kuin etelässä, täällä ei ollut kartano- eikä torpparikulttuuria. Itse asiassa olimme kaikki yhtä köyhiä, Juntunen jatkaa nauraen.

Jääkärien polun kyltti Hyrynsalmella.
Jääkärien polun kyltti Hyrynsalmella.Laura Tolonen / Yle

Jääkäriliikkeeseen J.A. Heikkinen lähti mukaan kansanedustajaksi päästyään. Hän istui ensimmäisen kerran Maalaisliiton edustajana kaudella 1907–10 ja liittyi Voimaliittoon (siirryt toiseen palveluun), joka oli jääkäriliikkeen edeltäjä.

– Hänelle oli jo sellaiset sisukset täältä. Hallan Ukko oli käynyt Oulun lyseon, joka oli suomalaisuuden linnake. Siellä oli suomalaisuus erittäin voimakkaasti esillä. Sieltä hän sai lähtövoimaa kodin asenteen lisäksi. Hallan Ukon isä oli ollut Elias Lönnrotin renkipoika ja Kalevalan kautta tuli tätä kansallishenkeä.

Hallan Ukko istui Maalaisliiton edustajana eduskunnassa myös vuosina 1917–1921.

Titon vierailu Hallassa

Hallan talon vieraskirjoista löytyy yksi mielenkiintoinen erikoisuus nimien joukosta: Josip Broz Tito (siirryt toiseen palveluun), josta tuli myöhemmin entisen Jugoslavian (siirryt toiseen palveluun) johtaja.

– Tito tuli keväällä 1917 samaa tietä, mitä pitkin jääkärit kulkivat tuolta etelästä Kajaanin kautta. Hallan väki luuli häntä saksalaiseksi, sillä hän oli pukeutunut sotilasasuun, jossa ei ollut arvomerkkejä.

Kyltti, joka kertoo J.A. Heikkisestä.
Laura Tolonen / Yle

Tito asettui Juntusen mukaan asumaan Hallan Ukon kamariin, sillä Ukko itse oli tuolloin eduskunnassa. Tito oli ilmeisesti tullut Suomeen vakoiluretkelle silloisen Venäjän keisarikunnan puolelta. Toista viikkoa Hyrynsalmella ollut Tito sai ihailijoita, sillä hän oli komea mies.

– Talon tyttäret ja serkut vähän ihastuivat häneen ennen lähtöään rippikouluun. He odottivat, että heidän idolinsa olisi vielä talossa palattuaan, mutta eipä Tito ollutkaan. Heille tuli kova ikävä, Juntunen naurahtaa.

Tito luultavasti kierteli ympäri Suomea lähdettyään Hallasta. Vuonna 2003 hajonneen Jugoslavian entisen johtajan vierailusta Hallassa on paitsi vieraskirjamerkintä, myös Juntusen mukaan tieto, että Tito olisi sanonut Kekkoselle tai tämän adjutantille heidän tavatessaan vuonna 1963 Jugoslaviassa, että hän on aikoinaan käynyt Hallassa.