"Muistan vieläkin elävästi miltä Rally maistui" – makumuisto säilyy vahvana läpi elämän

Mehujään käärepaperi oli sinikeltainen ja nimi oli Pinna. Jo pelkkä sana saa vahvan appelsiinin maun tulvahtamaan kielelle. Makumuisto on niin voimakas, että se tempaisee välittömästi kesiin, jolloin aurinko paistoi aina. Aivotutkijan mukaan makumuistot toimivat juuri näin – tunkeutuvat kaiken tietoisuuden läpi ja siksi iskostuvat meihin niin syvästi.

Pullantuoksuista korvapuustipäivää! Kuva: Riikka Porttila, Ylen aikainen

Makumuiston avulla muistamme selkeästi, miltä saunan jälkeen saatu Rally-limsa maistui tai se mummon korvapuusti maitolasillisen kanssa. Muisto voi olla mielessämme niin ihana, että kaipaamme juuri sitä tiettyä makua läpi elämämme.

– Tällaisia muistoja on kielellisesti vaikea kuvata mutta helppo tunnistaa hyvinkin vahvasti, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen Turun yliopistosta.

Rally oli 70-luvun lapsen ensimmäinen kosketus kolajuomaan. Tärkeää oli myös sen ajan korkki, jota piti varoa, mutta erityisesti maku: sokerinen, syvä ja vähän kitkerä - enemmän omenaan kuin pelkkään kolaan heittävä, enemmän punasävyinen kuin musta. Kirpeä, ei esanssinen. Kolajuomat eivät sitä mieleen tuo, enemmänkin julmustit ja omenalimpparit, mutta ihan Rallyahan ei niistäkään saa. (Nainen, 70-luvulla syntynyt)

Yllättävää kyllä, makumuistokin on enemmän hajumuisto. Pystymme maistamaan yksinkertaiset perusmaut ja aistimaan suutuntuman. Maistamisen syvin ja tärkein aistimus löytyy aivotutkijan mukaan kuitenkin hajuaistin puolelta.

Sehän tiedetään, että maku kehittyy ja muuttuu. Voi olla, että ne parhaimmat lapsuuden makuelämykset eivät toimisikaan enää aikuisena.

Aivotutkija Minna Huotilainen, Turun yliopisto

Minna Huotilainen kertoo, että ihmiset kuvailevat syvälle mieleen painuneita makuelämyksiä ja tuoksuja usein mystisinä muistoina, valokuvamaisina, hetken tallentavina tapahtumina. Siis aivan eri tavalla kuin vaikkapa kertailisivat tapahtumamuistojaan. Huotilainen arvelee tämän liittyvän hajuaistin erilaiseen rooliin aivoissamme.

– Hajuaistin aistimuksissa ei ole niin sanottua tietoisuuden porttia, vaan aistimukset pääsevät aina tietoisuuden läpi, vaikka olisimme keskittyneet tekemään mitä. Tämä voi olla syynä siihen, että muistojen muodostumisessakin on jotakin erityistä.

Kultaako aika myös makumuistot?

Voimakas, myönteinen makumuisto koostuu monista asioista. Muisti sitoutuu tuoksuun ja makuun mutta vaikka emme välttämättä edes tiedosta, muistamme myös syömishetkeen liittyvät tilanteet ja tunteet: hyvän seuran ja vaikkapa turvallisuuden tunteen.

Ikävöin aina ja ikuisesti Sun Icen lakukiekko-jäätelöä, jonka kuorrutuksessa oli täydellinen salmiakkilakun maku. Lähes samaan ylsi myöhemmin lakritsinmakuinen Muumijäätelö, joka oli pakattu pieneen sankoon. Sekin on jo kaupoista kadonnut kauan sitten. Testaan toivorikkaana joka kesä uuden lakujäätelön - ja petyn kerta toisensa jälkeen. Ei ole oikea maku...(Nainen, keski-ikäinen)

Sanotaan, että aika kultaa muistot. Jos keski-ikäinen maistaisi nyt Rally-limsaa, nuolaisisi Pinna-jäätelöpuikkoa tai haukkaisi mummon korvapuustia – vastaisiko maku makumuistoamme?

– Vaikea sanoa. Sehän tiedetään, että maku kehittyy ja muuttuu. Voi olla, että ne parhaimmat lapsuuden makuelämykset eivät toimisikaan enää aikuisena, Minna Huotilainen arvelee.

Makumuisto: kermajäätelöpinna - pinna, koska se oli pyöreä eikä lituska. Se maksoi 50 penniä ja maku oli yksinkertainen: kerma. Vähän pehmenneenä kuin sulaa kermaa, muttei sen voinut kauan antaa sulaa, sillä rakenne oli tärkeä: se, että jätski lohkesi vähän rasahtaen.(Nainen, 70-luvulla syntynyt)

Kaikilla ei ole yhtä voimakkaita makumuistoja, koska jokainen ei ole yhtä herkkä haistamaan ja maistamaan. Syy voi löytyä geeneistämme.

– Uusin geenitutkimus on paljastanut, että ihmisten hajumaailmat saattavat olla hyvinkin erilaisia. Nyt on jo tunnistettu paljon hajuja, jotka osa haistaa, osa ei. On mielenkiintoista ajatella, että elämme toisten ihmisten seurassa, mutta keskenämme hyvin erilaisessa tuoksuympäristössä, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. 

Hänen yksi voimakkaimmista makumuistoistaan liittyy lapsuuteen ja vastakypsyneisiin, itse viljeltyihin tomaatteihin.

– Arvostan edelleen hyvät tomaatit korkealle!