Väyrynen Suomen EU-eroäänestyksestä: Ei realistista tällä hetkellä

Brexitin jälkeen perussuomalaisissa on virinnyt keskustelu Suomen EU-erokansanäänestyksen järjestämisestä ensi vaalikaudella.

politiikka
Paavo Väyrynen.
Jarno Kuusinen / All Over Press

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen pitää kansanäänestyspuheita Suomen EU-erosta huonosti ajoitettuina.

– Ei ole realistista tällä hetkellä. Jos Tanska ja Ruotsi eroaisivat, niin sitten tällainen kansanäänestys erosta voisi olla ajankohtainen meilläkin. Näen, että olemme tässä samassa veneessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Jos ero tapahtuisi kuuluisimme kaikki Euroopan talousalueeseen (ETA) ja voisimme muodostaa yhdessä pohjoisen yhteisön, Väyrynen sanoo.

Väyrynen toteaa, että paljon riippuu nyt siitä jatkuuko unionin mureneminen vai ajavatko federalistit sen tiivistämistä.

– Jälkimmäinen voi saada aikaan erohankkeita useissa muissakin maissa kuten Ranskassa ja Alankomaissa, hän arvioi.

Britannian EU:sta lähdön vaikutuksia on kauhisteltu, Väyrynen toteaa. Hän muistuttaa kuitenkin , että tämä merkitsee vain Britannian siirtymistä EU:n ylikansallisen ytimen reunalta samankaltaiseen asemaan, joka on Sveitsillä ja ETA-maa Norjalla.

Väyrynen painottaa, ettei ole kenenkään etu, että tätä prosessia vaikeutettaisiin.

Loppu federalismille, tilalle EU:n ydin, sisä- ja ulkokehät

Väyrysen mielestä Britannian EU-eropäätös osoittaa unionin liittovaltioideologian ajautuneen joka tapauksessa karille, ja tästä syystä nyt tarvitaan hajauttamista ja eriytyvää yhdentymistä.

EU-kriitikko ehdottaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun), mihin suuntaan Euroopan unionia tulisi kehittää Brexitin jälkeen. Hän visioi, että osa jäsenmaista jatkaisi EU:n liittovaltioytimessä, osa vähemmän yhdentyneellä sisäkehällä ja osa ulkokehällä. Maat tekisivät läheistä yhteistyötä keskenään. Missä olisi Suomen paikka tässä ympyrässä?

– Ytimen muodostaisivat pääosin euroalueen maat. Suomi olisi sisäkehällä ja Britannia, Sveitsi ja Norja eri ulkokehillä, mutta kaikki tiiviissä yhteistyössä.

Mutta eikö malli johtaisi siihen, että osa maista poimisi niin sanotusti kirsikat kakusta ja jättäisi ikävät asiat muille maille?

– Toki valta- ja vastuuasiat pitäisi olla tasapainossa. Jokaiselle maalle olisi tässä sekä etuja että haittoja, ja he joutuisivat miettimään mikä se on oikea paikka heille, ytimessä, sisäkehällä vai jollain ulkokehistä.

Väyrysestä hajauttamisen ja eriytyvän yhdentymisen vaihtoehtoja tulisi pohtia hallitusten välisessä konfrenssissa (HVK) ilman EU-komission ja EU-parlamentin ohjausta.

Oman kansalaispuolueen perustanut Väyrynen teki kansalaisaloitteen Suomen euroerosta ja sai kasaan eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä.

Perussuomalaiset nuoret ovat tehneet uuden kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen EU-jäsenyydestä. Edellinen viime vuonna tehty Suomi irti EU:sta-aloite ei kerännyt tarpeeksi kannatusta.