1. yle.fi
  2. Uutiset

Satamat ovat talouden indikaattoreita – pohjalaissatamissa tavara kulkee nyt viime vuotta paremmin

Pohjalaissatamissa laivoja puretaan ja lastataan tällä hetkellä enemmän kuin vielä vuosi sitten. Alkaako talouden suunta siis kääntyä? Todennäköisesti, vastaa Pietarsaaren satamajohtaja Kristian Hällis. Yleensä maailmalla tapahtuvat muutokset, kuten talouden heilahtelut tai Britannian ero EU:sta, näkyvät satamissa nopeasti.

Kotimaan uutiset
Rahtilaivaa lastataan Pietarsaaren satamassa.
Juha Kemppainen / Yle

Pietarsaaren satamassa lastataan isoja komponentteja aluksen kyytiin. Tällä kertaa alus on matkalla Tornioon. Tämänkaltaisia lasteja tulee satamaan harvoin, kerran tai kaksi kuukaudessa, sillä suurimmaksi osaksi Pietarsaaren satamasta kuljetetaan sahatavaraa.

Pohjoisten satamien on myös vaikea saada säännöllistä liikennettä muualle Eurooppaan, sillä kilpailu asiakkaista on kovaa. Suurin osa säännöllisistä Euroopan reiteistä kulkee etelän satamien kautta. Tällä hetkellä Pietarsaaresta on säännöllistä liikennettä vain Saksaan kerran viikossa.

Infrallahan satamat oikeastaan kilpailevat, ja jos se ei ole kunnossa, tippuu kartalta aika nopeasti.

satamajohtaja Kristian Hällis, Pietarsaari

Hälliksen mukaan sataman paras kilpailuvaltti on infra. Siksi hän pitää Pietarsaaren satamaan tehtyä väylän syvennystä oikeastaan sataman elinehtona.

Väylä syvennettiin yhdeksästä metristä yhteentoista reilu puoli vuotta sitten. Tänä vuonna valmistuu myös uusi satamatie ja rautatie tulee satamaan asti.

– Satamatoiminta on siinä mielessä aika jännä, että se on kansainvälistä toimintaa mutta ponnistaa paikallisista edellytyksistä. Tällä infrallahan satamat oikeastaan kilpailevat, ja jos se ei ole kunnossa, tippuu kartalta aika nopeasti, Hällis sanoo.

Pietarsaaren sataman satamajohtaja Kristian Hällis.
Kristian Hällis on tyytyväinen, että Pietarsaaren satamaan on pian saatu tehtyä isoimmat investoinnit.Juha Kemppainen / Yle

Väylän syventämisen vaikutukset alkavat hiljalleen näkyä Pietarsaaren satamassa: alusten koot ovat kasvaneet ja lastit suurentuneet.

– Lasketaan, että lastauskapasiteettia voidaan lisätä nyt kahdeksan-, jopa yhdeksänkymmentä prosenttia. Riippuu tietenkin aluksestakin, mutta näin paljon kaksi metriä syvempi väylä tekee. Se on asiakkaille ja jopa meillekin kannattavaa, että saadaan lastattua ihan täyteen isommatkin alukset.

Kaikilla pohjalaissatamilla sama suunta: ylöspäin

Pohjalaissatamissa näkyy nyt selvästi piristymisen merkkejä. Tavaraa on kulkenut alkuvuonna kaikissa satamissa enemmän kuin viime vuonna. Lisäystä on Vaasan ja Pietarsaaren satamien muutamasta prosentista aina Kalajoen sataman viiteentoista prosenttiin.

Vaasassa kasvua on tullut erityisesti tuulivoimalakomponenttien kuljetuksista. Kokkolassa taas kasvua on saatu erityisestiVenäjältä, sillä idän myynti länteen on lisääntynyt. Kalajoen ja Pietarsaaren satamissa on eniten kasvanut sahatavaran vienti.

Satamathan ovat jonkinlainen lukko Suomen ulkomaankaupassa.

Kristian Hällis

– Meillä on pientä kasvua, suuruusluokaltaan viitisen prosenttia. Satamathan ovat jonkinlainen lukko Suomen ulkomaankaupassa: jos tosiaankin näyttää siltä, että monessa satamassa näkyy positiivisia numeroita, niin kyllä se kokonaistalous on sitten myös nousussa, Hällis.

Brexit  voi vähentää sahatavan vientiä

Britannian päätös erota Euroopan Unionista saattaa tuntua tulevaisuudessa myös pohjalaissatamissa. Esimerkiksi Kalajoen satamalle Britannia on toiseksi suurin sahatavaran vientimaa.

– Se on meidän kautta kulkevalle sahatavaralle merkittävä vientikohde tällä hetkellä, mutta toistaiseksi brexitin tarkempia vaikutuksia on mahdoton arvioida. Se nähdään ehkä syksymmällä, toteaa Kalajoen satamajohtaja Pauli Sarpola.

Myös Pietarsaaren satamassa ollaan odottavalla kannalla. Sieltäkin viedään Britanniaan pääasiassa sahatavaraa, mutta maan osuus Pietarsaaren kohdalla on viime aikoina vähentynyt. Esimerkiksi Saksaan sahatavaraa viedään Pietarsaaresta jo huomattavasti enemmän.

– En osaa ennustaa brexitin vaikutuksia, mutta koska puunjalostusteollisuudella on vientiä Britanniaan, vaikuttaa se varmasti jonkin verran meillekin, arvelee satamajohtaja Kristian Hällis.

Lue seuraavaksi