Betoni vaihtuu Suomessa vihreäksi – voi muuttaa koko rakentavan maailman

Betoni on maailman käytetyin rakennusaine, ja sen valmistus aiheuttaa noin viisi prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Suomessa betoniteollisuuden ympäristöhaittoja on pystytty leikkaamaan keskimääräistä tehokkaammin. Silti kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää lisäämällä esimerkiksi rauta- ja terästeollisuudesta ylijäävän masuunikuonan käyttöä sementin seosaineena.

Kotimaa
Betonielementtiä nostetaan paikoilleen.
YLE Keski-Suomi / Alpertti Rieskjärvi

Suomalaisen betoniteollisuuden tavoitteena on pienentää sen tuottamia ympäristöhaittoja entisestään. Eniten töitä paiskitaan ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Noin 90 prosenttia betoninvalmistuksen hiilidioksidipäästöistä tulee betonin sideaineen sementin valmistuksesta. Suomessa sementtiteollisuus on pystynyt vähentämään päästöjä 27 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Saavutus on merkittävä, sillä Euroopassa sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä on saatu pienennettyä keskimäärin 17 prosenttia.

– Sementinvalmistus on aika suoraviivaista touhua. Keinot hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ovat selkeät. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Expert Services Oy:n tuotepäällikkö Anna Kronlöf.

Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali. Rakennustekniikan professoriVesa Penttala (siirryt toiseen palveluun)laski, että maailman betonituotannolla voitaisiin rakentaa kolme metriä leveä ja kolme metriä korkea silta maasta kuuhun joka vuosi.

Suomessa betoninvalmistuksesta syntyy hieman yli yksi prosentti kaikista hiilidioksidipäästöistä. Maailmassa vastaava luku on noin viisi prosenttia.

Keinotekoinen kivi

Betoni on ihmisen valmistama keinotekoinen kivi. Se tehdään runkoaineesta, kuten sorasta, ja sementistä sekä seosaineista. Lisäksi sen ominaisuuksia säädellään lisäaineilla.

Sementti puolestaan on kalkikivestä poltettua hienoksi jauhettua jauhetta, jota käytetään betonin sideaineena yhdessä veden kanssa. Noin puolet sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöistä syntyy kalkkikivestä, joka hajoaa. Toinen puolikas tulee polttoaineesta, jota käytetään raaka-aineen polttamiseen.

Sementtiteollisuus käyttää todella paljon kierrätyspolttoaineita entisen kivihiilen sijaan. Suurin yksittäinen toimi oli Lappeenrannan sementtitehtaan uunin uudistaminen.

Jussi Mattila

Hiilidioksidipäästöjä on vähennetty korvaamalla sementtiä seosaineilla ja käyttämällä poltossa aiempaa energiatehokkaampia laitteita sekä bio- ja uusiutuvia polttoaineita.

– Sementtiteollisuus käyttää todella paljon kierrätyspolttoaineita entisen kivihiilen sijaan. Suurin yksittäinen toimi oli Lappeenrannan sementtitehtaan uunin uudistaminen, kertoo Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Sementtiä korvaavana seosaineena käytetään erityisesti raudan ja teräksen tuotannossa syntyvää masuunikuonaa. Muita korvaavia aineita ovat esimerkiksi kivihiilen poltosta jäävä lentotuhka.

– Sementtiä ikään kuin lantrataan. Masuunikuona on jäteainetta, jota ei enää tarvitse kuumentaa erikseen. Näin säästyy hiilidioksidipäästöjä, sanoo VTT:n Anna Kronlöf.

Aiempaa hankalampi arki?

Sementtiä ei voida kokonaan korvata jäteaineilla kuten masuunikuonalla. Kuona-aineiden käyttöä pystyttäisiin kuitenkin lisäämään arviolta joitakin kymmeniä prosentteja nykyisestä.

Positiivisten ympäristövaikutusten ohella se tarkoittaisi samalla sitä, että betonivalmistajien arki muuttuisi aiempaa hankalammaksi.

Kyseessä on iso liike. Se vastaa sitä, jos yhtäkkiä kaikkiin mummon lihapulliin ei käytetäkään lihaa, vaan ryhdytään käyttämään soijarouhetta.

Anna Kronlöf

– Kyseessä on iso liike, minkä pitäisi tapahtua. Se vastaa sitä, jos yhtäkkiä kaikkiin mummon lihapulliin ei käytetäkään lihaa, vaan ryhdytään käyttämään soijarouhetta, sanoo Anna Kronlöf.

– Muutos tulee mutkistamaan betoninvalmistajien ja rakentajien elämää. Kitkaa tulee ennen kuin muutos saadaan läpi. Yhdellä betoniasemalla voi olla käytössä 200 eri betonireseptiä, hän lisää.

Rakennuselementtejä valmistavassa Kouvolan Betoni Oy:ssä seosaineiden käytön lisäämiseen suhtaudutaan tyynesti.

– Yhdeksänkymmentä prosenttia sementistämme on Plussementtiä. Se on seossementti, jonka hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin vanhempia sementtiseoksia käytettäessä, sanoo betonikauppias Ossi Murto.

Kierrätykseen kiinnitetty huomiota

VTT:n mukaan betoniteollisuus on Suomessa aiempaa huomattavasti ympäristötietoisempi. Suurimman osan Suomen sementintarpeesta valmistava Finnsementti Oyseuraa vuosittain (siirryt toiseen palveluun)hiilidioksidipäästöjä.

Pohjola-talo Kouvolassa.
Kouvola on tunnettu betonirakennuksistaan. Kuvassa Pohjola-talo.Petri Lassheikki

– Teollisuus lähti mukaan kehityshankkeisiin 1990-luvulla. Nyt ollaan perillä siitä, että hiilidioksidipäästöjä voidaan laskea ja seurata, kertoo VTT Expert Servicen Anna Kronlöf.

Betoniteollisuus ry:stä kerrotaan, että betonivalmistajat ovat kiinnittäneet huomiota myös kierrätykseen. Lisäksi betoniasemille on rakennettu suljettuja vesikiertoja, jotta jätettä ei pääsisi luontoon.

– Kaikki ylijäävä betoni kierrätetään, murskataan ja käytetään maanparannusaineena. Lisäksi betoninkuljetusautot ja pumput pestään kierrätysasemalla ja niistä irtoava kiviaines käytään uudestaan betoninvalmistuksessa, sanoo Ossi Murto Kouvolan Betonista.