Lapin tienvarsilla on havaittu vain vähän suojeltavia kasveja

Niittämättä jätettäviä kasveja on havaittu Lapin tienvarsilla hyvin vähän. Maakunnan ainoat niittorajoitukset kasvien suojelun vuoksi ovat Kemi-Tornio-alueella neljässä kohteessa.

luonto
Tienvartta niitetään niittokoneella.
Tienvarsilla jätetään niittämättä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja rauhoitettujen kasvien esiintymät.Kaija Kervinen / YLE

Soitimme Lapin Ely-keskukseen neljälle tieliikenteen aluevastaavalle ja kysyimme, onko heidän alueellaan tienpientareiden niittorajoituksia suojeltavien kasvien vuoksi. Ainoastaan Kemin alueurakassa näitä on, sanoo lomalla olevan kollegansa puolesta Rovaniemen ja Pellon aluevastaava Eero Kenttälä.

Kyseessä ovat erittäin uhanalaiset horkkakatkero ja ketokatkero.

– Kemin alueurakassa on kahdessa paikkaa horkkakatkeron esiintymisalueita. Tervolassa Louen kohdalla nelostiellä ja Sihtuunassa myös. Niitä saa niittää vain yhden kerran kesässä, elokuun 1. päivän jälkeen, Kenttälä sanoo.

– Keminmaassa Kemijoen itäpuolentiellä ja nelostiellä Paattion eritasoliittymässä on ketokatkeron esiintymisaluetta, Niitä saa niittää vain yhden kerran kesässä ennen heinäkuun puoliväliä.

Esiintymät sattuman kauppaa

Muualta Lapista aluevastaavat kertovat, ettei urakoitsijoille ole asetettu niittorajoituksia urakkasopimuksiin. Tämä voi johtua siitä, että kaikkia rahoitettuja, uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasviesiintymiä ei ole vielä löydetty.

– Tienvarsiesiintymät on enemmän tai vähemmän sattumaa, että niitä löydetään. Sellaista järjestelmällistä kartoitusta tienvarsilla ei juurikaan tehdä, sanoo Lapin Ely-keskuksen luonto ja ympäristö -yksikön ylitarkastaja Ari Neuvonen.

Neuvonen kuitenkin muistuttaa, että pohjoisemmassa olosuhteet ovat niin karuja, että on epätodennäköistä, että uhanalaisia kasveja löydetään.

Kartoituksia voidaan tehdä vain vähän

Tienvarsien harvinaisuuksia saattaa löytyä kuitenkin laajempien maastokartoitusten yhteydessä. Kartoittajina ovat Lapin ely-keskuksen ja Metsähallituksen biologit.

– Kartoitettavina ovat yleensä alueet, joista ei ole vielä inventointitietoja ja on oletettavaa, että alueella olisi erilaisia kasviesiintymiä, Ari Neuvonen kertoo.

Maastoa tosin Lapissa riittää.

– Meillä on niin valtavat pinta-alat ja hyvin vähän tekijöitä. Kyllä on todella pienimittakaavaista, mitä pystymme kartoitusta tekemään.

Yleisövihjeitäkin kasveista tulee, kymmeniä vuosittain. Vihjeet käydään sitten tarkastamassa.

– Pyritään mahdollisimman pian toteamaan esiintymä. Monet kasvilajithan ovat ehkä viikon todettavissa. Ne kuihtuvat, kukat tippuvat ja tuolloin niitä on äärettömän vaikea maastossa pystyä todentamaan, Neuvonen kertoo.

Lupiinit tienvarsien riesa

Suomen ympäristökeskuksella on valtakunnallinen rekisteri uhanalaisista ja muistakin silmälläpidettävistä kasveista. Rekisteriin merkitään tarkka esiintymispaikka ja kuvaus esiintymästä. Ainakin ely-keskukset ja Metsähallitus päivittävät rekisteriä, kertoo Ari Neuvonen.

– Tämähän ei ole kaikilta osin julkista tietoa. Kun on erittäin uhanalaisia lajiesiintymiä tai EU-direktiivien mukaan rauhoitettuja kasveja, jotka ovat salassapidettäviä. Tätä kokonaisuutta ei voida julkisuuteen antaa.

Suomen lainsäädäntö ja EU määrittelevät suojeltavat lajit.

Neuvosen mukana lainsäädäntöjä on useita ja lajiluettelot valtavia: Suomessa luonnonsuojelulain 47 pykälä määrittelee erityisesti suojellut lajit. Vielä erikseen on EU:n luontodirektiivi ja sen liitteet.

– Puhutaan direktiivilajeista, jotka ovat erityisesti suojeltuja. Kaikenlainen hävittäminen tai palojenkaan ottaminen on täysin kielletty tämän lainsäädännön perusteella. Ainoastaan ely-keskuksen poistamisluvalla joissakin tapauksissa voidaan lupa antaa esiintymän tai lajin tuhoamiseen tai poisviemiseen.

Mutta on olemassa lajeja, joista erityisesti halutaan tienvarsilla eroon. Yksi niistä on lupiini.

– Jos lupiinit esiintyvät tiealueella, ne pitää niittää ennen siementen kehittymistä, sanoo Rovaniemen ja Pellon tieliikenteen aluevastaava Eero Kenttälä.