Kuntaliiton varatoimitusjohtaja sote-laskelmista: Mikään kunta ei näytä joutuvan ahdinkoon

Paljon on vielä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa tehtävää, mutta selvää on ainakin se, ettei tulevaisuuden kunta ole samanlainen kuin nykykunta. Kunnilla on edessään historiallinen muutos, jonka takia niiden on mietittävä, mistä ne saavat elinvoimaa.

Kotimaa
Sairaanhoitaja tarkastelee potilaan tiputuspulloa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Hallitus esitteli tänään keskiviikkona sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavia lakiluonnoksia: 600 sivua tekstiä, 25 lakia ja 590 pykälää. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään kuntien vastuulta maakuntien kontolle.

– Kuntien tehtävistä, taloudellisista resursseista ja työntekijöistä puolet siirtyy pois, kuvailee muutosta Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Sosiaali- ja terveysalan 215 000 työntekijän on tarkoitus siirtyä vanhoina työntekijöinä kunnista maakuntiin.

Selvää on ainakin se, ettei tulevaisuuden kunta ole samanlainen kuin nykykunta. Kunnissa on edessä toiminnan mukauttaminen uuteen aikaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen maakuntien vastuulle ei tarkoita, että tulevaisuuden kunta olisi nykykunta ilman sote-palveluja.

Luulen, että monissa kunnissa ei ole vielä ihan ymmärretty, kuinka iso muutos tämä on.

Hanna Tainio

– Luulen, että monissa kunnissa ei ole vielä ihan ymmärretty, kuinka iso muutos tämä on, Tainio sanoo.

Eroja hillitty tasaamalla

Tänään julkaistiin kuntakohtaisia laskelmia siitä, kuinka sote-uudistus vaikuttaa kuntien talouden tasapainoon. Valtiovarainministeriön laskelmassa kunnilta siirretään kunnallisveroa 12,3 prosenttiyksikköä maakuntien vastuulle tulevien sosiaali- ja terveystoimintojen rahoitukseen. Kuntien välisiä eroja on tasattu tasausjärjestelmällä.

– Lähtökohta on, että suurta muutosta ei saa tapahtua. Ellei käytettäisi tasausjärjestelmiä, tulisi todella isoja muutoksia. Moni nykyisin hyvin pärjäävä kunta olisi pian kriisikunta, Tainio arvioi.

Nyt muutoksen lasketaan tarkoittavan kunnille +-100 euroa asukasta kohden. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) kuvaili tänään tiedotustilaisuudessa lukemien näyttävän nyt kohtuullisilta. Aiemmin puhuttiin jopa 400 eurosta.

"Ei taloudellista ahdinkoa"

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion mukaan laskelmista ei nouse esille minkään kunnan kohdalla silmiinpistävän isoa muutosta.

– Mikään kunta ei näytä joutuvan taloudelliseen ahdinkoon rahoituslaskelmien perusteella, Tainio sanoo.

Mutta tulevaisuus ei näytä valoisalta, jos kunnat eivät nyt tee mitään.

– Kuntien on haettava elinvoimatekijöitä. On mietittävä, mistä kunnan elinvoima tulee ja miten se pidetään tulevaisuudessa. Miten houkutellaan veronmaksajia, asukkaita ja yrityksiä, Tainio listaa.

Moni kunta on jo laatinut strategiansa uusiksi.

– Suuri osa on ollut hämmentyneitä, eikä ole ehkä ymmärtänyt vielä, mitä muutos tulee tarkoittamaan, Tainio kuvailee.

Kuntien huoleksi on todennäköisesti jäämässä tyhjentyviä sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjä. Hallitus on luvannut auttaa kuntia omaisuusjärjestelyillä.

– On löydettävä jonkinlainen ratkaisu, korvaus kunnille käyttämättömistä kiinteistöistä, Tainio painottaa.

Lakiluonnokset lähtevät kymmenen viikon lausuntokierrokselle elokuussa.