Entinen EU-toimittaja: Ongelma on se, että EU näyttäytyy eliitin projektina

Isossa-Britanniassa äänestettiin viime viikolla maan EU:sta irtautumisen puolesta. Ylen aamu-tv:ssä vierailleet entiset EU-kirjeenvaihtajat arvioivat, millaisia seurauksia Ison-Britannian irtautumisella olisi EU:n kannalta.

Aamu-tv
Jyri Raivio, Kristiina Helenius ja Tuomas Savonen.
Brysselissä kirjeenvaihtajina takavuosina työskennelleet HS:n Jyri Raivio, Ylen Kristiina Helenius ja Suomen Tietotoimiston Tuomas Savonen kokoontuivat aamu-tv:n studioon keskustelemaan EU:n nykytilasta.

Vuosina 1999–2001 Ylen EU-kirjeenvaihtajana toimineen, nykyisen AmCham Finlandin toimitusjohtajan Kristiina Heleniuksen mukaan Ison-Britannian EU-ero on todennäköisesti suurin EU:n kohtaama kriisi.

– Toisaalta EU on suurimmillaan ja vaikutusvaltaisimmillaan, joten sitä eivät pienet kriisit hetkauta. Kriisien mittakaava on muuttunut samassa suhteessa kuin EU on kasvanut, Helenius kommentoi.

Helenius muistutti, että Britannian lähtö on seurausta maailmanpolitiikan kriiseistä, kuten pakolaiskriisistä ja finanssitalouden ongelmista. Helenius myös katsoo, että EU on koko toimintansa ajan ollut keskellä jotakin kriisiä.

Suunta näyttää muuttuneen laajentumisesta supistumiseen

Helsingin Sanomien Brysselin kirjeenvaihtajana vuosina 1993–97 toiminut Jyri Raivio arvioi, että Britannian kansanäänestys on kääntänyt EU:n sisäisen pyörän pyörimään nyt uuteen suuntaan. Ensimmäistä kertaa EU näyttäisi olevan menossa kohti laajentuvasta unionista supistuvaan unioniin.

– En tiedä kuinka pitkä supistumisvaihe on ja jääkö se tähän. Kulmakerroin muuttui positiivisesta negatiiviseksi. Se on erittäin iso asia, sanoi Raivio.

Vuosina 2008–2012 STT:n EU-kirjeenvaihtajana toimineen Tuomas Savosen mukaan EU:n tulevaisuuden kannalta on huolestuttavaa, jos Ison-Britannian kansanäänestys laukaisee muissakin EU-maissa aallon EU-eron kansanäänestyksistä järjestämiseksi.

Savosen mukaan Ison-Britannian EU-ero "vielä menee", koska valtio ei lukeudu EU:n perustajajäseniin ja valtio on perinteisesti mielletty vastahakoiseksi EU-valtioksi. Savosen mukaan huolestuttavaa EU:n kannalta olisi, jos esimerkiksi Ranska perustajavaltiona lähtisi ajamaan myös Ranskaan kansanäänestystä.

– Jos Ranskassa lähdettäisiin samanlaiseen prosessiin, silloin olisi koko EU:n tulevaisuus vaakalaudalla, Savonen sanoi.

Minkä pitäisi EU:ssa nyt muuttua?

Entisiltä EU-toimittajilta kysyttiin myös, minkä asioiden EU:ssa pitäisi nyt muuttua.

STT:n entinen EU-kirjeenvaihtaja Savonen katsoo, että Brexit on protesti eliittejä vastaan.

– EU:n ongelma on se, että se näyttäytyy eliitin projektina. Miten tämä ratkaistaisiin, se on vaikea kysymys, Savonen sanoi.

Ylen entinen EU-kirjeenvaihtaja Kristiina Helenius arvelee, että EU:n pitäisi kunnostautua asioissa, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi yksinään ratkaista.