Yhteisöt suojelevat aineetonta kulttuuriperintöä – Syksyllä seminaarit sekä saamelaisten että suomenruotsalaisten perinteistä

Museovirasto on julkaissut toimenpideohjelman 2016-2018 aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Toimenpideohjelmaan sisältyy muun muassa seminaareja saamelaisten ja suomenruotsalaisten elävästä kulttuuriperinnöstä. Perinteitä ylläpitävillä yhteisöillä on vahva osuus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa.

Sápmi
Petteri Laiti duodji saamenkäsityö
Terhi Tuovinen

Museovirasto on julkaissut toimenpideohjelman 2016-2018 aineettoman kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

Toimenpideohjelmaan sisältyy muun muassa seminaareja elävästä kulttuuriperinnöstä. Museovirasto järjestää seminaarin saamelaisten elävästä kulttuuriperinnöstä 5.10.2016 Inarissa ja suomenruotsalaisten perinteistä 18.10. Helsingissä. Lisäksi marraskuussa järjestetään luontoon liittyvä seminaari, jonka paikka ei ole vielä tiedossa.

– Perinteitä ylläpitävillä yhteisöillä on vahva osuus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa, Museoviraston tiedotteessa kerrotaan.

Toimenpideohjelma liittyy Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen kansallisesta toteutuksesta.

Tavoitteena lisätä elävän kulttuuriperinnön näkyvyyttä

Unescon sopimusta toteutetaan aktiivisella viestinnällä, tapahtumilla ja luetteloimalla aineetonta kulttuuriperintöä.

Tietoa aineettomasta kulttuuriperinnöstä jaetaan esimerkiksi eri alueilla järjestettävillä elävän kulttuuriperinnön seminaareilla ja teemaseminaareilla.

Toimenpideohjelman tavoitteena on tukea toimintaa, joka kokoaa erilaisia yhteisöjä ja niiden elävää perintöä.

Viisi erilaista elävän perinnön rinkiä

Toimikaudella 2016-2018 käynnistetään kansallinen toimijaverkosto, jonka keskiössä ovat elävän perinnön ringit.

Elävän perinnön ringit perustetaan kullekin aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen osa-alueesta. Ne ovat suullinen perinne, esittävät taiteet, sosiaalisen elämän käytännöt, rituaalit ja juhlamenot, luonto ja maailmankaikkeus sekä käsityötaidot.

Käsityörinki ja luontorinki on jo perustettu.

Myös kansainvälisiä verkostoja rakennetaan aktiivisesti muiden sopimusmaiden kanssa, erityisesti lähialueilla.

Wikiluettelosta suurempiin luettelohin

Elävän perinnön luettelointi luo yhteisöille mahdollisuuden saada laajempaa näkyvyyttä perinteilleen ja lisätä tietoa niistä. Suomessa luetteloinnissa on hyödynnetty Wikimediaa.

Elävän perinnön wikiluettelo (siirryt toiseen palveluun) avattiin helmikuussa 2016.

Wikiluettelossa olevia kohteita voi myöhemmin ehdottaa kansalliseen elävän, aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, joka julkaistaan vuonna 2017. Siitä on mahdollista hakea kohteita edelleen Unescon kansainvälisiin luetteloihin. Molemmista luetteloista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.