Opettajat moittivat kotoutuskoulutusten kilpailutuksia, ministeriö puolustaa

Kotoutumiskoulutuksen kilpailutus nousi esiin viime vuonna pääkaupunkiseudulla, kun valmennus- ja konsulttiyritykset pyyhkäisivät vakiintuneet toimijat ja joukko opettajia jäi työttömäksi.

A-studio
Suomen kielen ymmärtämisen testi pakolaisten vastaanottokeskuksessa.
Suomen kielen ymmärtämisen testi pakolaisten vastaanottokeskuksessa.Kalevi Rytkölä / Yle

Kilpailutus herätti huomiota siksi, että laadun merkitys oli vain 25 prosenttia, hinnan 75 prosenttia. OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen toteaa, että jatkuvat kilpailutukset heikentävät koulutuksen kehittämistä ja valmiita yhteistyökuvioita alueen työnantajien kanssa. Koulutuksen järjestäjät joutuvat toimimaan lyhytnäköisesti: Helsingissä kilpailutuksen voittanut Arffman Consulting alkoi hankkia opetustiloja ja opettajia vasta voitettuaan kilpailutuksen.

– Kilpailutus teettää älyttömästi työtä oppilaitoksille, ja siinä on ollut epäselvyyksiä useiden vuosien ajan eri paikkakunnilla. Siellä missä ely-keskus on painottanut laatua, perinteiset oppilaitokset ovat voittaneet. Siellä missä painotus on ollut hinnalla, yksityiset firmat ovat voittaneet, Lyhykäinen sanoo.

Kotoutumiskoulutus on irrallaan muusta koulutuksesta. OAJ haluaisi sen osaksi ammattiin valmistavaa koulutusta, ja koulutuksen tulisi tapahtua koulutuksen järjestämisluvan alaisissa oppilaitoksissa.

Kilpailutus jatkuu

Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että ministeriö teetti joitakin vuosia sitten selvityksen, joka ei antanut syytä luopua kilpailuttamisesta.

– Olemme tehneet laatuselvitystä ja keränneet oppilaspalautetta, eikä viitteitä ole ollut siitä, että olisi ollut kovin paljon laadullisia vaikeuksia, Hämäläinen sanoo.

– Tunnen toki kritiikin, että kilpailutus vaikeuttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Toisaalta kilpailutuksesta on se hyöty, että kun maahanmuuttajien taustat vaihtelevat ja meillä on hyvin erilaisia joukkoja eri vuosina, pystymme joustavammin käyttämään kotoutumiskoulutuksen eri malleja, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen huomauttaa, että koulutuksen järjestäjästä riippumatta opetus ei tapahdu tyhjiössä, vaan pohjana ovat opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmat.

Kilpailutus jatkuu, mutta uusia malleja on tulossa. Tarkoituksena on ryhdistää kieliopintoihin ammatillisia opintoja, tai lisätä lähiopetuksen oheen vapaaehtoistöitä, harjoittelua tai verkko-opiskelua.

Koulutusjärjestäjä Axxellin yksikönjohtaja Merja Vannela pitää ideoita hyvinä, mutta toteutus on vielä auki. Joustavamman koulutuspolun ohella tavoitellaan epäilemättä myös säästöjä, mutta Vannelan mukaan ei pidä kuvitella, että esimerkiksi lähiopetuksen ja vapaaehtoistyön yhdistäminen välttämättä olisi halvempaa järjestää.

Axxell on pitkäaikainen koulutusjärjestäjä, joka hävisi Helsingissä viime kilpailutuksen mutta jatkaa Vantaalla.

Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela Helsingin kaupungilta kertoo, että kaupunki on ryhtynyt jo erillisrahoituksella omaan kokeiluunsa, jossa maahanmuuttaja voi opiskella aamupäivällä suomea ja iltapäivällä työskennellä ammatillisessa pajassa.

– Jos kotoutuminen on pelkkää kielikoulutusta, se on tosi hidas reitti. Moni fiksu aikuinen voisi lähteä kokeilemaan ammattia ja oppia samaan aikaan suomea, Haahtela sanoo.