Eukonkannon taustalla on hurja legenda naisiakin ryöstävästä rosvojoukosta – voisiko se olla totta Suomen historiassa?

Sonkajärvellä järjestettävien Eukonkannon MM-kisojen kerrotaan perustuvan tarinaan naisiakin ryöstäneestä rosvojoukosta. Se on legendaa, mutta historia osoittaa, että tässäkin piilee totuuden siemen.

ilmiöt
Tunnistamattomia näyttelijöitä Rosvo-Roope-elokuvasta.
Adams Filmi Oy

Lauantaina 21. kertaa järjestettävien eukonkantokisojen taustalla on varsin ronski tarina. Lajin kerrotaan syntyneen 1800-luvun Savossa, jossa mellasti rosvopäällikkö Ronkainen.

Tarinan mukaan myös talojen naisväki oli rosvojen ryöstösaalista. Eukonkannon MM-kisojen historiikissa mainitaan, kuinka Ronkainen kaipasi naisen syliä, ja "joutui hakemaan sitä välillä myös väkisin".

Kertoman mukaan Ronkainen koetteli myös uusia rosvojoukkoon pyrkineitä miehiä. Rosvokokelaan tuli kantaa 70-kiloista ruisjauhosäkkiä juosten aitojen ja jokien ylitse. Mikäli kokelas läpäisi testin, hänet hyväksyttiin joukkoon, ja tämä pääsi kokeilemaan kantotekniikkaansa myös käytännössä – vaikka oman vaimon hankkimiseksi.

Tarina on suurelta osin kilpailun järjestäjien mielikuvituksen tuotetta, mutta voisiko se olla totta Suomen historiassa?

Metsärosvot pääsivät aina Kiven kirjoihin saakka

Itä-Suomen yliopiston historian professori Kimmo Katajala sanoo, että etenkin 1800-luvun alkupuolella eri puolilla maata liikkui niin kutsuttuja metsärosvoja. Nämä olivat Ruotsin armeijan riveistä vapautuneita entisiä sotilaita, jotka rötöstelivät mielekkään tekemisen puutteessaan.

Tunnetuimpia heistä lienevät Nurmijärven metsärosvot, jotka esiintyvät muun muassa Aleksis Kiven kirjallisuudessa. Savon metsärosvoistakin tiedetään olevan useita kirjallisia merkintöjä, ja onpa suoranaisena vitsauksena tunnetusta aiheesta kirjoitettu 2000-luvulla kirjakin: Antti Lappalaisen Savon metsärosvojen jäljillä.

– He liikkuivat juuri Ylä-Savon alueella, josta eukonkantotarinakin on hyvin voinut lähteä liikkeelle, Katajala toteaa.

Mutta vaikka tavaraa haalivia rosvojoukkoja liikkuikin, eivät ne ottaneet mukaansa ihmisiä.

– Miksi he olisivat näin tehneet? Mitä hyötyä siitä olisi heille ollut? Ihan hassulta tällainen kyllä kuulostaa.

Suomalaisia on viety myös orjiksi – siitä on tosin todella kauan

Katajalan mukaan ainoa tapahtuma, jonka Suomessa voisi liittää ihmisten väkisin viemiseen kotoaan, on peräisin huomattavasti kauempaa. 1500-luvulle saakka Suomesta vietiin Venäjälle ja sieltä eteenpäin ihmisiä, jotka päätyivät yleensä orjiksi. Aihetta on tutkinut muun muassa professori Jukka Korpela.

Katajalan mukaan kyseiset tapahtumat ovat kuitenkin niin paljon vanhempia, että niiden yhteys nykytarinoihin on olematon.

– Kyllähän hyvä tarina aina on kertomisen arvoinen. Mutta kertojalle on usein ihan sama, onko jokin tapahtunut sata vai kaksisataa vuotta sitten. Käytännössä noinkin iso aikaväli vaikuttaa kuitenkin asioihin todella paljon.

Katajala muistuttaa, että etenkin erilaiset värikkäät henkilöt jäävät herkästi elämään kansanperinteeseen.