”Nyt tulleet pakolaismäärät ovat vasta pientä alkusoittoa” – Ilmastonmuutoksen torjunta on otettava tosissaan

Osa maailman kriiseistä on ilmastopohjaisia ja niiden vaikutukset heijastuvat nopeasti myös Eurooppaan. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas johtaa huippuvirassaan ilmastonmuutoksen torjuntaa globaalilla tasolla. Johtamiseen hän ottaa oppeja Mannerheimilta.

Kotimaa
Petteri Taalas
Susanna Vilpponen / Yle

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan ilmastonmuutos on ollut keskeinen tekijä esimerkiksi arabimaailman konflikteissa. Pahan kuivuuden koettelemissa maissa ruuan hinta nousi korkealle ja osaltaan aiheutti ihmisissä tyytymättömyyttä ja kapinallisuutta. Suomessa vaikutukset nähdään pakolaisvirtoina, jotka saattavat moninkertaistua viimeisimmästä.

– Ne pakolaismäärät, mitä tällä hetkellä Euroopassa koetaan, ovat vain pientä alkusoittoa mahdolliselle tulevaisuudelle. Ilmastonmuutoksen torjunta on hyvin keskeinen kysymys tässä asiassa, Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas toteaa.

Tätä kysymystä Taalas on pyrkinyt ratkaisemaan vuoden alusta lähtien uudessa huippuvirassaan. Aiemmin Suomen ilmatieteen laitoksen pääjohtajana toiminut Petteri Taalas hyppäsi suurempiin saappaisiin vaihtaessaan työpaikan Helsingistä Geneveen.

– Työssä on nyt globaali ulottuvuus. Olen esimerkiksi tiiviissä yhteydessä YK:n pääsihteerin kanssa ilmastokysymyksissä.

Taalas on myös mukana yhteistyössä kehittämässä luonnonkatastrofien ennakkovaroitusjärjestelmää esimerkiksi Afrikan maihin ja vähemmän kehittyneisiin saarivaltioihin.

Useat valtiot ja yritykset saavat tulonsa fossiilisista polttoaineista, eikä tämä tule olemaan heille helppo asia poliittisesti.

Petteri Taalas

Pariisin ilmastosopimuksessa 177 maata sitoutui vähentämään hiilidioksidipäästöjä ja torjumaan ilmastonmuutosta.

– Haasteena on, että maat ryhtyvät todella noudattamaan sopimusta, Taalas pähkäilee.

Tehtävä vaatii energiatuotantorakenteen muutosta ja päästöttömään liikenteen suuntaan siirtymistä. Myös kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio punaisen lihan kuluttamisen sijaan on askel mahdollisuuteen torjua ilmastonmutosta.

– Useat valtiot ja yritykset saavat tulonsa fossiilisista polttoaineista, eikä tämä tule olemaan heille helppo asia poliittisesti.

Suomea Taalas pitää sääalan suurvaltana. Maassa on alan yritystoimintaa ja laitevalmistusta. Myös sääalan kehityshankkeissa Suomi loistaa Taalaksen mukaan maailman johtavana valtiona.

Talvisodan sääolot vaikuttivat voitokkaaseen lopputulokseen

Taalas puhui ilmastonmuutoksesta Mannerheim-luennossa Mikkelissä järjestetyssä Päämajasymposiumissa. Mannerheim tuskin murehti aikoinaan ilmastonmuutosta, mutta Taalas rakensi mielekkään yhteyden sotajohtajan ja ilmaston muuttumisen välille.

– Sotakysymykset ovat hyvin sidoksissa ilmastoon. Esimerkiksi se, että pystyimme puolustamaan maatamme niin hyvin talvisodassa, liittyy osittain siihen, että silloin oli erittäin kylmä talvi. Tykistön osumatarkkuus oli parempi, kun säätekijät otettiin huomioon ja tehtiin pallohavaintoja siitä, miten sää vaikuttaa ammuksen lentorataan.

Säällä oli myös suuri vaikutus Suomen ja Neuvostoliiton välisiin kohtaloihin ja Saksan sotamenestykseen.

– Myös Hitlerin sotaretki Neuvostoliittoon kaatui pitkälti sääolosuhteisiin, kylmyyteen ja liejuiseen maastoon, joissa panssareilla oli vaikea edetä.

Otan mielelläni oppia johtamiseen Mannerheimin suoraselkäisyydestä, rohkeudesta ja visiönäärisyydestä.

Petteri Taalas

Mannerheimia ja Taalasta henkilöinä yhdistää johtajuus.

– Minähän olen paljon näissä johtamistehtävissä ollut. Mannerheim on johtamisen esikuva, vaikka tietenkään kaikkia Mannerheimin johtamisoppeja ei tule soveltaa nykyaikaan. Mutta hänen suoraselkäisyys ja rohkeus ja visiönäärisyys, niin mielelläni niistä oppia otan.

Taalaksen nykyisessä asuinmaassa Sveitsissä Mannerheimia pidetään aivan omassa arvossaan.

– Mannerheimia arvostetaan Sveitsissä jopa enemmän kuin Mikkelissä. Sveitsiä ympäröivät suuret valtiot, joita he ovat pelänneet – vähän kuin Suomessa Venäjää. Mannerheimia pidetään suurena sankarina, kun hän pystyi johtamisellaan pitämään Suomen osana läntistä järjestelmää ja kun talvi- ja jatkosodassa pystyttiin torjumaan ylivoimaisen vihollisen hyökkäys.

Mannerheim vietti viimeiset vuotensa Geneve-järven rannalla, jossa Taalas asuu tällä hetkellä. Alunperin mikkeliläinen Taalas vetätytyy mielellään kotiseudun rauhaan loman koittaessa. Puumalan mökillä mieli lepää.

– Mökki on minulle henkireikä ja Saimaa on suosikkivesistöni koko maailmassa. Aina kun siihen tilaisuus tulee, niin menen mökille viettämään aikaa.