Venäläisasiantuntija: Suomi on Venäjän kumppani säällä kuin säällä

Venäläisasiantuntija Dmitri Treninin mukaan presidentti Vladimir Putinin ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää suhteiden viilentyminen Suomen kanssa.

Ulkomaat
Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin. Moskova, maaliskuu 2016.
Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin. Moskova, maaliskuu 2016.Kirill Kudryavtsev / EPA

Suomen ja Venäjän johto on jatkanut tiivistä keskinäistä kanssakäymistä lännen ja Venäjän välirikosta huolimatta.

– Suomi ei yksinkertaisesti voi olla pitämättä yhteyttä Venäjään yhteisen rajan, historian ja kauppasuhteiden vuoksi. Siksi Suomea voi pitää Venäjän kumppanina säällä kuin säällä, arvio Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee nyt ensimmäisen kerran Suomessa Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sen sijaan vieraillut Venäjällä kolmesti sen jälkeen, kun länsi aloitti pakotepolitiikkansa Venäjää vastaan maan liitettyä Krimin niemimaan itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti.

Treninin mukaan Venäjä arvostaa Suomen ylläpitämää maiden päämiesten välistä dialogia, joka poikkeaa useiden muiden EU-maiden linjasta.

Samaa kertoo myös presidentti Putinin lehdistösihteerin Dmitri Peskovin vierailun alla antama kommentti. Hän luonnehtii Suomea yhdeksi Venäjän lähimmäksi kumppaniksi.

Suomen ja Venäjän suhde viilentynyt

Ukrainan kriisin kiihdyttämä lännen ja Venäjän suhteiden raju kylmeneminen heijastuu kuitenkin myös Suomen ja Venäjän suhteisiin.

Ulkopolitiikan asiantuntijan Dmitri Treninin mukaan viime vuosina suhde Suomeen on viilentynyt, vaikka suhteet ovat edelleen hyvät. Venäjä ei kuitenkaan näe Suomea enää perinteiseen tapaan läheisenä ystävänään, vaan on alkanut katsoa naapurimaataan reaalipolitiikan silmin.

EU:n ja Venäjän väliset talouspakotteet hiertävät Suomen ja Venäjän suhteita. Epävarmuuden lisääntyminen heijastuu myös kielenkäytön kovenemisena ja erilaisina maiden välisinä selkkauksina.

Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin.
Moskovan Carnegie-keskuksen johtaja Dmitri Trenin.Erkka Mikkonen / Yle

Alkuviikosta duuman puhemies Sergei Naryshkin vaati anteeksipyyntöä Suomelta viimekesäisestä Etyj-kohusta.

Silloin Suomi epäsi pakotelistalla olevien venäläispoliitikkojen pääsyn Helsingissä järjestettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 40-vuotisjuhlakokoukseen.

Suomessa puolestaan on pidetty Venäjän toimia Lapin vastaisella rajalla poliittisen painotuksen keinona.

Viime vuoden loppupuolella Venäjä alkoi päästää ulkomaalaisia rajan yli Suomeen ilman voimassaolevaa viisumia. Suomeen saapui itärajan yli vajaa 1 800 turvapaikanhakijaa ennen kuin Venäjä alkoi noudattaa aiempaa käytäntöä ja solmi Suomen kanssa määräaikaisesti kahdenvälisen rajasopimuksen.

Suhteet kuntoon talouden avulla

Moskovan Carnegie-keskuksen johtajan Dmitri Treninin mukaan Venäjä pyrkii vierailullaan pysäyttämään suhteiden viilenemisen Suomen kanssa.

– Tarkoituksena on eristää Suomi Ukrainan kriisistä alkaneesta kehityksestä, joka on huonontanut suhteitamme Eurooppaan ja synnyttänyt vastakkainasettelun Yhdysvaltojen kanssa, Trenin sanoo.

Treninin mukaan suhteita pyritään lujittamaan ennen kaikkea talouden keinoin.

Turvallisuuspoliittisesti presidenttien tapaamista varjostaa Itämeren alueen sotilaallisten jännitteiden kasvaminen.

Suomi on kutsuttu mukaan sotilasliitto Naton ensi viikolla Varsovassa järjestettävään huippukokoukseen, jossa on määrä päättää Nato-joukkojen lisäämisestä Venäjän vastaisella rajalla. Venäjä on ilmoittanut vastaavansa joukkojen sijoittamiseen.

Presidenttien tapaamista puhuttaa myös Ison-Britannian EU-ero ja sen vaikutukset Euroopan ja Venäjän suhteisiin.