Venäjä-tutkija: Näistä asioista Suomen ja Venäjän presidentit eivät huomenna puhu

Aleksanteri-instituutin johtajan Markku Kivisen mielestä Suomen ja Venäjän presidenttien huominen tapaaminen osuu erinomaiseen ajankohtaan. Kivinen huomauttaa, että presidentti Niinistö lähtee viikon päästä pidettävään Naton huippukokoukseen mukanaan tietoa, jota muilla ei ole.

Kotimaa
Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi presidentti Sauli Niinistön Kultarannassa 25. kesäkuuta 2013.
Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasi presidentti Sauli Niinistön Kultarannassa 25. kesäkuuta 2013. Mauri Ratilainen / AOP

Suomen ja Venäjän presidenttien tapaaminen huomenna perjantaina sijoittuu historiallisesti poikkeukselliseen ajankohtaan. Britannian EU-kansanäänestyksestä on kulunut viikko, eikä Venäjän presidentti Vladimir Putin ole vielä vieraillut missään muussa EU-jäsenmaassa kansanäänestyksen jälkeen.

Erityisesti brexit-ratkaisun jälkeen tämähän osoittautui aivan erinomaiseksi ratkaisuksi.

Markku Kivinen

Lisäksi viikon päästä Puolan Varsovassa järjestetään Naton huippukokous, johon myös Suomi osallistuu Naton kumppanimaana. Kyseessä on myös Putinin ensimmäinen Suomen-vierailu Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen vuonna 2014.

– Erityisesti brexit-ratkaisun jälkeen tämähän osoittautui aivan erinomaiseksi ratkaisuksi. Se osoittaa sen, miten Suomen ulkopolitiikan moniulotteisuus mahdollistaa sen, että Suomi, pieni maa, voi kuitenkin esittää merkittävää roolia eurooppalaisessa dialogissa Venäjän ja lännen välillä, sanoo Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen.

Kivinen uskoo, että presidentti Sauli Niinistölle on Nato-kokouksessa Varsovassa hyötyä siitä, että hän on juuri tavannut Putinin.

– Kyllä se on ilman muuta resurssi hänelle ja osoittaa nimenomaan Suomen ulkopolitiikan moniulotteisuutta ja taitoa, Kivinen jatkaa.

Kivinen arvelee, että Niinistö haluaa kuulla Putinilta, miten Venäjä arvioi Ukrainan tilanteen kehittymistä lähiaikoina.

Hän voi sitten viedä sitä tietoa eteenpäin Naton huippukokoukseen.

Markku Kivinen

– Hän voi sitten viedä sitä tietoa eteenpäin Naton huippukokoukseen. Hän on eurooppalaisista valtionpäämiehistä se, joka on saanut viimeisimmän informaation tästä kysymyksestä, Kivinen huomauttaa.

Kivinen uskoo, että Niinistön ja Putinin tapaamisen merkittävimmiksi kysymyksiksi nousevat Euroopan turvallisuustilanne, lännen ja Venäjän väliset suhteet ja Britannian EU-ero eli brexit. Kivisen mukaan myös Venäjän ja Turkin suhteiden lientyminen kietoutuu näihin Euroopan ja Turkin väleihin sekä turvalliisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Sen sijaan Kivisen mukaan presidentit tuskin puhuvat seuraavista aiheista:

1. EU:n sanktiopolitiikka

Kivisen mukaan Suomi ei ole tekemässä mitään konkreettista irtiottoa EU:n sanktiopolitiikassa, vaikka sanktiot haittaavat kahdenvälistä business- ja talousyhteistyötä.

2. Nato-kokous

Kumpikaan Suomi tai Venäjä eivät ole Naton jäseniä, joten Nato-kokouksestakaan ei keskustella, Kivinen sanoo.

3. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Kivinen arvelee että Venäjää eivät kiinnosta pienen maan yksittäiset asiakirjat. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on pieni asia Venäjän ulkopolitiikan kokonaisuudessa, koska se ei sisällä mitään suurta askelta Suomelle, hän jatkaa.

4. Isot valtapoliittiset kysymykset

Kvisen mukaan isot valtapoilittiset kysymykset ovat sellaisia, joista pienen maan on hyvä olla tietoinen, mutta joita ei voida pienen maan ja ison maan välisissä keskusteluissa käsitellä. Tällaisia ovat esimerkiksi etupiirien tunnustamiseen liittyvät kysymykset Krimillä.