Bättre Folk on festivaali, joka ei halua kasvaa liian suureksi

Massatapahtumien rinnalle kaivataan entistä persoonallisempia festivaaleja ja kotoisaa tunnelmaa. Sellaisten perikuva on Hailuodon saaren pieni Bättre Folk -festivaali. Kulttimaineeseen nousseen juhlan taika syntyy uudesta musiikista, outoihin vesiin hyppäävistä kirjailijoista ja upeasta miljööstä. Etenkään jälkimmäistä on melko mahdotonta jäljitellä.

kulttuuri
Antti Nylén villitsi yleisön Morrissey-tulkinnallaan
Antti Nylén villitsi yleisön Morrissey-tulkinnallaan.Sanna Vilkman / Yle

Perjantaina alkuillasta Bättre Folk -festivaaleilla on todella hiljaista. Se johtuu siitä, että sulake on pamahtanut sähköverkossa ja korjaajan saaminen kesti reilut pari tuntia. Taiteellinen johtaja Aki Roukala on hämmentävän rauhallinen, vaikka juhlat ovat vaarassa muuttua akustisiksi. Ihmeen rennosti tuntuu yleisökin ottavan tilanteen, vaikka kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu, jos tapahtuu.

– Ei se ainakaan meidän loistavasta tiedotuksesta se rauhallisuus voi johtua. Mehän kuulutettiin kolme kertaa aiheesta ruotsiksi tavalla, josta kukaan ei ymmärtänyt mitään. No, mantereen koirat hoitavat asian.

Miksi ihmeessä kuulutukset tehtiin supersurkealla ruotsilla?

– Miksi ei, vastaa Roukala.

Bättre Folkin taiteellisen johtajan, Aki Roukalan mielestä kaikki on taas entistä parempaa.
Bättre Folkin taiteellisen johtajan, Aki Roukalan mielestä kaikki on taas entistä parempaa.Sanna Vilkman / Yle

Vastaus summaa kepeän hengen, pingottaminen ei kertakaikkiaan kuulu asiaan Bättre Folkissa. Virta saatiin takaisin ja aikatauluja rukattiin, että väki ehti festivaalibussiin. Jos jää viimeiseltä lautalta, on mantereelle melkoinen uintireissu. Saaren majoituskapasiteetti on rajallinen ja paikat varattu loppuun jo alkuvuodesta.

Syynä on se, että moni kerran käyneistä palaa. Marjaniemen majakan juurella parveilee jo viidettä kesää kirjallista kermaa, muusikoita, paikallista nuorisoa ja helsinkiläisiä metsuripartoja. Roukalan manageroima Mirel Wagner esiintyy sunnuntaina Hailuodon kirkossa, mutta on takuuvarmasti paikalla myös niinä kesinä, kun ei kipua itse lavalle.

– Oon huomannut, että on ihmisiä, jotka tulevat tänne useasti. Yleisössä on tuttuja naamoja ja on todella ystävällinen ja lämmin ja yhteisöllinen tunnelma. Osa juttua on varmaan se, että tänne on aika hankala tulla. Ne, jotka tulevat, todella haluavat olla täällä.

"Kokoraja alkaa olla tässä"

Circlen huikea lavashow päätti sähkökatkon perjantai-iltana
Circlen huikea lavashow päätti sähkökatkon perjantai-iltanaSanna Vilkman / Yle

Jotkut vakikävijöistä nurisevat, että parintuhannen ihmisen juhla on jo kasvanut liian isoksi. Tapahtuman Facebook-sivuilla harmiteltiin, että pääesiintyjiä ei voi enää katsoa nurmikolla istuen ihan lavan edessä. Roukala lupaa, ettei kohtuutonta kasvua tarvitse pelätä. Sille ei ole Hailuodossa tilaa.

– Kokorajat alkaa olla tässä – no okei, mä oon sanonut joka vuosi, että tämä on tässä, tämän kokoinen tämä on. Mutta totta kai me pyritään kehittämään festivaalia ja nämä ihmiset, maksavat asiakkaat, antaa siihen mahdollisuuden. Nyt esimerkiksi meillä on ensimmäistä kertaa lähiruokaa, meillä on jopa lämpimämpää kuin ennen, aiemmin on aina paleltu.

Keskeinen tunnelman tekijä on ohjelmisto, joka on isänsä mieltymysten mukainen. Roukala pyytää paikalle artisteja, joita itse tykkää kuunnella. Ne artistit eivät vetoa siihen porukkaan, joka käy tapahtumissa kiskomassa pään täyteen tai haastamassa riitaa.

– Meillä ei todellakaan ole kaikille kaikkee. Luulen, että yleisö valikoituu näiden artistien ja näiden kirjailijoiden mukaan. Se nyt sattuu olemaan jollain lailla aikuisempaa, tai ehkä jopa vähän sivistyneempää kuin perusfestareilla.

"Bändi soittaa loistavasti ja sitten minä turmelen sen jutun"

Kirjailijat ovat iso osa Bättre Folkin ohjelmaa. Heidän roolinsa on kaukana perinteisistä kirjailijahaastatteluista; jokainen lavalle kapuava haastetaan kamikazelentoon omalle epämukavuusalueelleen.

Riku Korhonen esitti banjosäestyksellä monologin suomalaisen miehen angstista, Antti Tuomainen kirjoitti lavalla kirjaansa ja Finlandia-voittaja Laura Lindstedt heittäytyy Oneiron-kirjansa punklaulajaksi. Kun Antti Nyléniltä tilattiin esitys, hän päätti rusikoida idolinsa Morrisseyn Elias Gouldin bändin suosiollisella avustuksella.

– Bändi soittaa loistavasti ja minä turmelen sen esityksen sitten siihen päälle.

Miksi suostut tällaiseen?

– Mähän suostun vaikka mihin. Kirjailijat joutuvat tämän tästä tilanteisiin, joissa niiden naaman eteen työnnetään mikrofoni ja käsketään tuottaa jotain sisältöä. Ymmärrän, että jotkut kirjailijat eivät halua, niillä ei ole luonnetta, mutta jos ei ole mitään erityisiä estoja, niiin mitä väliä. Mun mielestä on kiva vähän rikkoa itseään ja tehdä asioita, joissa ei ole ihan kotonaan.

Kirjailijat Laura Lindstedt ja Antti Nylén
Kirjailijat Laura Lindstedt ja Antti NylénSanna Vilkman / Yle

Nylén tekee mitä lupaa. MorrisseynBigmouth Strikes Againon kauheaa kuultavaa, mutta esiintyjän uskomaton heittäytyminen palkitsee villisti pomppivan yleisön. Lopuksi kirjailija riisuu paidan päältään ja nakkaa sen yleisöön. Joku tunkee sen puseronsa sisään. Sellaista tyypillistä paremman väen festivaalin meininkiä.