"Koira ei tapata itseään ihmisen vuoksi" – ihmisen paras ystävä voi yllättää petotestissä

Petotestissä selvitetään koiran reaktio karhun, suden tai ilveksen osuessa kohdalle. Käytös voi tulla omistajalle yllätyksenä, jos esimerkiksi kovapäisenä pidetty koira ottaakin jalat alleen, eikä suojelekaan omistajaansa pedolta. Koiran viettiin ei voi vaikuttaa – se tulee äidinmaidosta, kertoo petotestaaja Asko Sorvo.

Kotimaa
Tältä noutajalta ei puutu rohkeutta. Tosi tilanteessa liiallinen rohkeus voi koitua myös koiran kohtaloksi.
Birgitta Vuorela / Yle

Moni koiranomistaja haluaa testauttaa oman lemmikkinsä pedon kohtaamisen varalta. Koiranomistajalle ehdottomasti tärkein asia on oppia lukemaan oman koiran käytöstä, sanoo petotestaaja Asko Sorvo.

Testistä on hyötyä myös muun muassa kasvattajille sekä metsästäjille, jotka haluavat testauttaa nuoria koiria niiden taipumuksista.

– Meillä nuorimmat koirat ovat 8-viikkoisia, koska pitää muistaa, että peto ei kysy metsässä koiralta henkkareita, että olisiko ikää pelotella vai ei, Sorvo toteaa.

Petotestissä koiran reaktiota voi testata karhulla, ilveksellä ja sudella.
Petotestissä koiran reaktiota voi testata karhulla, ilveksellä ja sudella. Birgitta Vuorela / Yle

Sorvon mukaan ihmisillä on harhaluuloja siitä, että petotesti voisi aiheuttaa traumoja nuorelle koiralle. Petotesti on hänen mukaansa maailman vanhin testi, jota on tehty kautta aikojen oikeilla pedoilla. Tuolloin vain rohkeimmat koirat ovat jääneet kirjaimellisesti pedon suuhun, kun taas arimmat koirat ovat omistajat itse lopettaneet, koska niillä ei ole ollut virkaa työkäytössä, Sorvo muistuttaa.

Reaktioiden ääripäät huonoja tuloksia

Kauhavan Kennelkerhon järjestämässä petotestissä oli käytössä karhun lisäksi ilves ja susi.

Testi aloitettiin hakujäljellä eli esimerkiksi tuoreilla karhunjätöksillä, joita Asko Sorvo kertoo saaneensa muun muassa Kuusamon suurpetokeskuksesta eli Sulo Karjalaisen karhutarhalta. Hajutuntuman jälkeen peto tulee esiin naamioverhon takaa.

Koira pysyy näin hengissä - omistajasta viis.

Petotestaaja Asko Sorvo

– Sitten vain katsotaan, mitä tanssissa tapahtuu eli kumpi peruuttaa ja kumpi ei, Sorvo miettii.

Petotestaaja Asko Sorvo ohjaa karhua radio-ohjaimella naamioverhon takaa.
Petotestaaja Asko Sorvo ohjaa karhua radio-ohjaimella naamioverhon takaa. Birgitta Vuorela / Yle

Petotestissä huonoin tulos Sorvon mukaan on, kun koira toimii ylirohkeasti tai päinvastoin lamaantuu toimintakyvyttömäksi. Pakeneminen on puolestaan koiran kannalta hyvää toimintakykyä, sanoo Sorvo:

– Koira pysyy näin hengissä - omistajasta viis.

Rohkeutta ei voi siirtää tai opettaa

1980-luvulta saakka erityisesti laumanvartijakoirien kanssa kokemusta kerännyt ja nyt viitisen vuotta petotestaajana toiminut Asko Sorvo on oppinut myös kohtalaiseksi ihmis-, vai pitäisikö sanoa koiranomistaja-, tuntijaksi.

Noin 6000 koiraa ja 250 eri rotua testannut Sorvo sanoo esimerkiksi, ettei koira huomaa eroa pyörillä kulkevan tekokarhun tai oikean karhun välillä, vaikka osa omistajista tuntuu näin uskovan.

Petotestiin voi tuodan minkä rotuisen koiran tahansa. Laumanvartijakoirat kuuluvat yleisimmin testattaviin rotuihin.
Petotestiin voi tuodan minkä rotuisen koiran tahansa. Laumanvartijakoirat kuuluvat yleisimmin testattaviin rotuihin. Birgitta Vuorela / Yle

Oman koiran käytös voi myös tulla yllätyksenä tai pettymyksenä omistajalle. Myös se voi yllättää, ettei koira puolustakaan omistajaansa.

Kun karhu lähestyy ihmistä, kaikki koirat ovat siirtyneet siitä välistä pois - ne hurjimmatkin.

Asko Sorvo

– Ihminen ei pysty testissä vaikuttamaan koiraan millään tavalla. Reaktio on syvemmällä geeneissä, eikä rohkeutta voi millään siirtää tai opettaa. Koira ei tapata itseään ihmisen vuoksi; kun karhu lähestyy ihmistä, kaikki koirat ovat siirtyneet siitä välistä pois - ne hurjimmatkin, Sorvo sanoo.

Moni koiranomistaja on myös vedonnut koirien puolustusviettiin lastensa suhteen, mutta testissä koko perheelle onkin käynyt huonosti.

– Välillä on isollakin miehellä kyyneleet valuneet silmistä, kun koira on jättänyt perheen keskelle kenttää. Minä olen vähän sellainen illuusionrikkojakin ollut tietyissä tapauksissa.

Se siitä sanonnasta siis, että koira on ihmisen paras ystävä?

– Joo, se on juuri toisin päin, Sorvo naurahtaa.