"Kalastus Tenolla olisi perusteltua kieltää kokonaan kolmen vuoden ajaksi" – Ministeriö

Maa- ja metsätalousministeriön virkamies kirjoittaa, että kalastus Tenolla olisi perusteltua kieltää kokonaan kolmen vuoden ajaksi. Kokonaiskiellon sijaan eilen julkaistu uusi Tenon sopimus rajoittaa kaikki pyyntimuotoja reilun 10 vuoden ajan. Tavoitteena on lohikantojen elpyminen.

lohi
Tenon kalastuksen infotilaisuus Utsjoella 17.5.2016. Deanu guolásteami infodilálašvuohta Ohcejogas 17.5.2016.
Tenon kalastuksen infotilaisuus Utsjoella 17.5.2016. Vesa Toppari / Yle

Kalastus Tenolla olisi perusteltua kieltää kokonaan kolmen vuoden ajaksi.

Näin kirjoittaa maa- ja metsätalousministeriön virkamies taustamuistiossa, joka koskee eilen julkaistua uutta Tenon sopimusta.

– Jos sääntelyä toteutettaisiin tiukasti vain biologisista, lohikantojen tilaan perustuvista lähtökohdista, olisi perusteltua jopa kieltää kalastus Tenolla kokonaan noin kolmen vuoden ajaksi, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste ministeriön taustamuistiossa (siirryt toiseen palveluun) 30.6.2016.

"Erityisesti tehokasta perinnepyyntiä rajoitettava"

Uuden Tenon sopimuksen pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta rajoittamalla kaikkia lohen pyyntimuotoja Tenolla.

Ministeriö perustelee Tenon kalastuksen uusia rajoituksia tutkimustiedolla.

Myöskään perinteiset pyyntitavat eivät säästy rajoituksilta.

– Tutkimustiedon perusteella on selvää, että Tenon lohikantoihin kohdistuvaa kalastusta on vähennettävä merkittävästi, jotta kantojen käyttö saadaan kestävälle tasolle.

– Tämä koskee etenkin perinnepyyntiä tehokkailla pato- ja verkkopyydyksillä, mihin liittyy kiinteästi myös saamelainen kulttuuri, Hakaste sanoo.

"Maltillinen aikataulu"

Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan eilen julkistettu Tenon sopimus on kompromissi useiden hyvin erilaisten kalastusta koskevien intressien välillä.

Kalastusta Tenolla ei kielletä, mutta sen sijaan lohikantojen tilaa pyritään elvyttämään reilun kymmenen vuoden ajanjaksolla.

– Lohikantojen tilaa pyritään elvyttämään varsin maltillisella aikataululla noin kahden lohisukupolven eli reilun kymmenen vuoden ajanjakson perspektiivillä ja tavalla, joka mahdollistaa perinnepyynnin harjoittamisen kyseisellä elvytysjaksollakin, Hakaste sanoo.

"Lohikantojen elvyttäminen turvaa myös saamelaiskulttuuria"

Ministeriön näkemyksen mukaan lohikantojen tilan saaminen kestävälle tasolle turvaa myös saamelaiskulttuuria tulevaisuudessa.

– Saamelaiskulttuuria pyritään suojaamaan kalastussäännössä siten, että edelleen sallitaan perinteisten, tehokkaiden pyydysten, kuten patojen sekä kulkutus- ja seisovien verkkojen käyttö, vaikkakin rajoitetusti, sekä rajataan niiden käyttö asuinpaikkaperiaatteen mukaisesti paikallisille kalastusoikeuden omistajille.

Utsjoella ei hyväksytä rajoituksia

Utsjoella ollaan järjestäytymässä Tenon sopimusta vastaan.

– Utsjoella on muodostumassa kansanliike Tenon kalastussääntö- ja sopimusesitystä vastaan, kertoo Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio Utsjoen kunnan tiedotteessa.

Tenon sopimuksen Suomen neuvottelukunnan paikalliset edustajat vastustivat uuden Tenon sopimuksen hyväksymistä.

Kaikki neljä jäsentä jättivät päätökseen eriävät mielipiteensä.

– Kukaan paikallinen ei voinut hyväksyä sopimusta, jossa lohestusta rajoitetaan rajusti, kertoo Tenon osakaskuntia edustava Anne Nuorgam.