Punkkitutkijat löytäneet uusia bakteereja puutiaisista – yli miljoonan euron lahjoitus vauhdittaa tutkimusta

Turun yliopiston punkkitutkijat pyysivät ihmisiä lähettämään punkkeja tutkittavaksi ja saivat niitä tuhansia. Maailmanlaajuisestikin laajan aineiston tutkimisen mahdollistaa yli miljoonan euron lahjoitus.

luonto
Punkki kävelee käsivarrella
Uudessakaupungissa 19.7.2015 kuvattu punkki.Minna Rosvall / Yle

Turun yliopiston pakastimissa odottaa noin 20 000 puutiaista, jotka ovat tulleet ympäri Suomea. Yliopiston tutkijat pyysivät viime vuonna yleisöltä punkkeja ja kirjekuoria on saapunut vielä tänäkin vuonna.

– Onhan tämä maailmanlaajuisesti tosi ainutlaatuisen laaja aineisto, toteaa tohtorikoulutettava Jani Sormunen.

Lisäksi yliopisto kerää koko ajan uusia, omia näytteitä.

Tutkimuksessa halutaan selvittää muun muassa punkkien levinneisyyttä ja niiden kantamia tauteja.

– Tähän asti olemme tutkineet vuodesta 2012 itse keräämäämme aineistoa ja sieltäkin on löydetty ainakin kolme uutta bakteerilajia. Olen melko varma, että näytteistä löytyy ainakin uusia puutiaiskuumeviruksen esiintymisalueita.

Ensimmäistä kertaa Suomesta löydetyt kolme bakteeria aiheuttavat infektioita ja esimerkiksi pilkkukuumetauteja.

Sormunen kuitenkin korostaa, että löydöstä ei kannata huolestua. Bakteereja on havaittu vähän, ja sitä miten helposti ne leviävät ihmiseen, ei tiedetä.

Tohtorikouluettava Jani Sormunen nostaa pakastimesta laatikoita, joissa punkkeja.
Jani Sormunen esittelee pakastimissa olevia puutiaisia.Niko Kotiranta / Yle

Tutkimus vie aikaa

Yleisöltä saaduista näytteistä noin parille tuhannelle on tehty alustava analyysi. Jani Sormusen mukaan tämän kesän aikana tietoa saadaan borreliaan ja puutiaisaivokuumevirukseen liittyen.

Punkkeja tuli joka puolelta Suomea, joten tutkijat pystyvät selvittämään paikkakuntakohtaisesti punkkien kantamia tauteja.

Uutta tietoa tulee koko ajan, mutta valtavan materiaalin läpikäyminen vie aikaa. Työtä tehdään paljon käsipelillä.

Sormunen arvioi, että yhdeltä tutkijalta aikaa kuluisi aineiston läpikäymiseen noin puolitoista vuotta.

Tutkimusta auttaa Turun yliopiston ja punkkitutkimuksen kevään aikana saamat lahjoitukset. Jane ja Aatos Erkon säätiö antoi kesäkuun alussa yli miljoona euroa juuripuutiaisten tutkimista varten.

Punkkitutkijat erottelevat pinseteillä lasimaljassa olevia pieniä punkkeja.
Punkkien tutkiminen vie aikaa. Pinsetit ovat yksi työvälineNiko Kotiranta / Yle

Punkkien määrä on kasvanut

Tutkimuksessa on jo saatu tietoa muun muassa taigapunkista ja sen yleisyydestä. Punkkien määrien on havaittu kasvaneen. Jani Sormunen arvelee syiksi ilmastonmuutosta ja isäntäeläimien runsautta sekä punkkien elinkierron nopeutumista.

Onhan tämä maailmanlaajuisesti tosi ainutlaatuisen laaja aineisto

Jani Sormunen

Punkkeja löytyy lähes koko Suomesta, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Ulkoilijalla on siis nykyään suurempi mahdollisuus kohdata punkkeja ja niiden kantamia tauteja. Asia on hyvä ottaa huomioon.

– Emme missään nimessä halua, että ihmiset lopettaisivat ulkoilun. Asia pitää tiedostaa ja tehdä puutiaissyyniä, Sormunen toteaa.

Punkkitutkimuksen tietoa menee lisäksi lääketieteen ammattilaisille, jotta nämä voivat arvioida puutiaisaivokuumerokotteen tarvetta alueittain tai esimerkiksi löytää outoihin tautitapauksiin selityksen punkeista.