Asiantuntija: Siedätys on paras lääke pikkulapsen matkapahoinvointiin

Vauvaikäisellä matkapahoinvointi on äärimmäisen harvinaista. Tyypillinen alkamisikä on parin vuoden hujakoilla. Syynä huonoon oloon on aivojen tottumattomuus ristiriitaisiin signaaleihin.

terveys
Millaisiksi diginatiivit lapset kasvavat, kysyy Ajankohtainen kakkonen
Millaisiksi diginatiivit lapset kasvavat, kysyy Ajankohtainen kakkonenYle

Ihminen kerää tasapainojärjestelmäänsä tietoa silmillään, korvillaan ja lihasreseptoreillaan. Jos esimerkiksi silmät ja korvat antavat ristiriitaista tietoa, aivot eivät enää osaakaan käsitellä saamaansa informaatiota, ja lopputuloksena on usein huono olo ja pahoinvointi.

– Lapsi istuu istuimessaan selkä menosuuntaan ja katselee auton takapenkkiä. Silmät antavat aivoille vaikutelman, että ollaan paikoillaan mutta auton tärinä kertoo korville, että ollaankin koko ajan liikkeellä. Lapsen aivot eivät osaa käsitellä ristiriitaa, kertoo lääketieteen tohtori, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Erna Kentala HUSista.

Silmät antavat aivoille vaikutelman, että ollaan paikoillaan mutta auton tärinä kertoo korville, että ollaankin koko ajan liikkeellä. Lapsen aivot eivät osaa käsitellä ristiriitaa.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LKT Erna Kentala, HUS

Matkapahoinvoinnin hoitaminen on tavallaan oppimista ja siedätystä. Mitä enemmän altistuu signaalien ristiriidalle, sen paremmin aivot oppivat tulkitsemaan mistä on kyse. Siksi matkapahoinvointi menee usein myöhemmin ohi itsekseen, yleensä viimeistään 10–12 vuoden iässä.

Lääke estää huonon olon mutta myös aivojen oppimisen

Kentala neuvoo autoilemaan, vaikka lapsi kärsisikin matkapahoinvoinnista. Siedätys on paras lääke lapsen matkapahoinvointiin, ja reissuja voi yrittää tehdä pienillä asioilla helpommaksi.

– Ennen lähtöä syödään vain kevyesti, päälle mukavat vaatteet, auto viileäksi ja katse ulos, ei syliin. Eli ei askarteluja, ei piirtämisiä. Nykyään on saatavissa turvaistuimia, jotka voi kohottaa, että lapsi pystyy näkemään ikkunasta. Uloskatselemisen mielenkiintoa voi yrittää pitää yllä erilaisilla leikeillä.

Lähtö kannattaa ajoittaa päiväunien aikaan. Uni suojaa lasta matkapahoinvoinnilta.

Matkapahoinvointiin on olemassa myös lääkkeitä, mutta Kentalan mukaan valtaosa on turvallisia vasta 10–12 vuoden ikäisille. On olemassa myös reseptin vaatimia matkapahoinvointitabletteja, joita voi antaa jo 2-vuotiaalle.

– Lääkkeissä on se hankaluus, että ne estävät sitä, mitä tarvittaisiin. Eli estävät aivoja oppimasta tulkitsemaan ärsykkeiden ristiriitaa, kertoo Erna Kentala.

Isommilla usein migreeniperäinen matkapahoinvointi

Pikkulapsilla matkapahoinvointi voi joskus johtua myös pelosta tai vanhempien reagoinnista. Jos autossa on joskus ollut huono olo, lapsi voi pelätä, että taas käy niin. Tilannetta ei helpota, jos vanhemmat koko ajan kyselevät, että onko masu kipeä, onko huono olo, pitääkö pysähtyä.

Joskus matkapahoinvoinnin takaa löytyy migreeni. Matkapahoinvointi voi silloin puhjeta vasta vaikka teini-ikäisenä. Tosin tutkittua on, että valtaosa migreenipotilaista on kärsinyt jo pienenä matkapahoinvoinnista.

Myös vauvaikäinen voi pulautella ajomatkoilla, mutta yleensä kyse ei ole matkapahoinvoinnista.

– Jos vauva ei pulauttele vaan oksentaa useasti, ja joka kerta pienelläkin ajomatkalla, suosittelen lääkärissä käyntiä, Kentala sanoo.