"Tenon uusi sopimus loukkaa perustuslaillisia oikeuksia" – Utsjokelaisten eriävä mielipide

Tenon kalastussopimuksen paikalliset neuvottelijat jättivät yhteisen eriävän mielipiteen Tenon uudesta sopimuksesta. Heidän mielestään ehdotettu esitys loukkaa alueen saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia. Valtuuskunnan puheenjohtaja lupaa tutustua vastalauseeseen huolella.

kalastus
Luossariemuid 2015 sálaš
Utsjoen paikallisedustajien eriävän mielipiteen keskeinen perustelu on, että Tenon uudet kalastusrajoitukset ovat perustuslain vastaisia muun muassa saamelaiskulttuurin suojan ja omaisuuden suojan kannalta.Sierge Rasmus / Yle

Tenon kalastussopimuksen neuvottelukunnan paikalliset utsjokelaiset jäsenet jättivät yhteisen eriävän mielipiteen Tenon sopimuksesta, joka julkistettiin eilen.

Uuden sopimuksen pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta rajoittamalla kaikkia lohen pyyntimuotoja Tenolla.

Esko Aikio
Esko AikioYle

– Me painotamme saamelaiskulttuurin suojaa ja omaisuuden suojaa, joka saamelaisilla on Tenon kalastukseen, sanoo Esko Aikio, joka on yksi kalastuskuntia edustavista eriävän mielipiteen allekirjoittajista.

Täpärästi puheenjohtajan äänellä Suomessa hyväksytty sopimus rajoittaa kalastusta Tenolla huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden ajan.

– Lähdemme siitä, että Tenolla on kahdenlaisia kalastajia: niitä jotka kalastavat oikeuksiensa nojalla ja niitä jotka kalastavat luvanvaraisesti. Näiden kahden ryhmän välillä on hyvin selkeä ero. Niitä jotka kalastavat oikeuksiensa nojalla ei voi rajoittaa enempää kuin luvanvaraisesti kalastavia, sanoo Aikio.

”Sopimus rikkoo perustuslaillisia oikeuksia”

Utsjoen paikallisedustajien eriävän mielipiteen keskeinen perustelu on, että Tenon uudet kalastusrajoitukset ovat perustuslain vastaisia.

Anne Nuorgam
Anne NuorgamYle Sápmi

Perustuslaillisina ongelmina allekirjoittajat näkevät muun muassa omistusoikeuden käytön rajoittamisen, saamelaiskulttuurin harjoittamisen rajoittamisen, syrjimättömyyssuojan rikkomisen ja elinkeino-oikeuksien rajoittaminen.

Maritta Lukkari
Maritta LukkariSFP

Eriävän mielipiteen ovat allekirjoittaneet Veahcaknjárgan osakaskunnan jäsenet Anne Nuorgam ja Onerva Guttorm, Outakosken osuuskunnan jäsen Heikki Niittyvuopio, Utsjoen osuuskunnan varajäsen Esko Aikio, Saamelaiskäräjien edustajat Maritta Lukkari ja Nilla Tapiola sekä Saamelaismatkailu ja -yrittäjät ry:n jäsen Petteri Valle ja varajäsen Veikko Porsanger.

”Kalastusoikeudet ovat omaisuuttamme”

Utsjoen edustajat painottavat, että kalastusoikeudet ovat heidän omaisuuttaan.

Nilla Tapiola
Nilla TapiolaYle Sápmi

Heidän mielestään Tenon uusi sopimus rikkoo heidän perustuslaillisia oikeuksiaan muun muassa omaisuuteen.

– Tenonjokilaaksojen tilojen omistajien että maata omistamattoman alkuperäiskansaan kuuluvien henkilöiden eli saamelaisten kalastusoikeudet ovat omaisuutta, joka nauttii Suomen perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen tarkoittamaan omaisuudensuojaa. Tämän vuoksi näitä kalastusoikeuksia ei voida ilman pakottavaa kalakantojen turvaamisesta johtuvaa syytä tai sitä enemmälti rajoittaa Suomen ja Norjan valtioiden välisin sopimuksin.

– Me katsomme, että äänestyksen kautta [äänin 4–4] muodostettu kanta Tenon sopimuksesta loukkaa perustuslaillisia oikeuksiamme.

Petteri Valle
Petteri ValleJarmo Honkanen / Yle

Allekirjoittajat katsovat, että mikä Tenojoen lohenkalastusta on tarvetta rajoittaa nykyisestään, niin rajoitusten tulisi kohdistua ensisijaisesti sellaiseen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain omaisuudensuojaa, saamelaiskulttuurin suojaa eikä ihmisoikeuksien suojaa.

”Tenon sopimus uhkaa saamelaiskulttuuria”

Eriävässä mielipiteessa tuodaan esille, että saamelaiskulttuurin harjoittamista ei saa rajoittaa.

– Uusi esitys uhkaa saamelaiskulttuurin säilymistä Tenonlaaksossa, Esko Aikio sanoo.

Veikko Porsanger
Veikko PorsangerPriváhtagovva

Allekirjoittajat muistuttavat, että Tenonjokilaakson tilojen omistajat ovat pääosin saamelaisia ja että heillä on ainutlaatuinen kalastuskulttuuri, josta he ovat saaneet toimeentulonsa.

–Saamelaisten kalastus oikeuksineen on huomattava osa alueen jokisaamelaista kulttuuria ja nauttii näin Suomen perustuslain ja usein kansainvälisten ihmisoikeussopimusten suojaa. Tämän vuoksi nämä kalastusoikeudet pitäisi ottaa huomion tehokkaasti Tenon sopimuksessa.

Vaativat saamelaisille erillistä kalastajaryhmästatusta

Allekirjoittajien mielestä yhdenvertaisuuden nimissä saamelaisilla on samanlainen oikeus omaisuuteen kuin muillakin Suomessa.

– Eli heidän omaisuutensa on turvattu ja heidän omaisuutensa voidaan pakkolunastaa yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan.

Eriävän mielipiteen mukaan Tenon uusi sopimus ja kalastussääntö eivät huomioi saamelaisia kalastusoikeuksien haltijoina.

– Tenojoen omaisuusoikeus perustuu perinteiseen käyttöön ja lisäksi osittain saamelaisten oikeudet on vahvistettu kiinteistömääritystoimituksina.

Tenon uudessa sopimuksessa rajoitetaan kaikki pyyntimuotoja.

– Saamelaisille kalastusoikeuksien haltijoille ja heidän perillisilleen asuinpaikasta riippumatta olisi tullut myöntää erillinen kalastajaryhmästatus, jolla olisi ollut oikeus kalastaa kaikilla pyyntimuodoilla.

"Heikentää matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksia"

Eriävässä mielipiteessä kuuluu myös saamelaisen matkailuelinkeinon ääni.

Allekirjoittajien mielestä uusi Tenon sopimus heikentää olennaisesti saamelaisen matkailuelinkeinon toimintamahdollisuuksia.

– Lupamyyntirajoitukset vähentävät yritysten saamia matkailutuloja.

”Vastustamme perinteisten kalastusmuotojen liiallista rajoittamista”

Paikallisedustajat vastustavat perinteisten kalastusmuotojen liiallista rajoittamista.

– Rajoitukset ylittävät sovitut tavoitteet. Perinteisten kalastusmuotojen käyttömahdollisuuksia on sopimus- ja kalastussääntöehdotuksessa rajoitettu noin 80 prosenttia nykyisestä, allekirjoittajat moittivat.

– Sopimus- ja kalastussääntöehdotuksen rajoitukset kohdistuvat pääasiallisesti perinteisten kalastusoikeuksien haltijoihin, allekirjoittajat paheksuvat.

”Me paikalliset emme ole päässeet neuvottelemaan valtion edustajien kanssa”

Eriävän mielipiteen lopussa paikalliset edustajat moittivat valtuuskunnan kokouskäytäntöä.

– Valtuuskunnan kokouskäytäntö on ollut ongelmallista, sillä ei sopimus- eikä sääntöluonnosta ole käsitelty yhdessäkään sopimusosapuolten valtuuskuntien yhteiskokouksessa. Näin ollen, me paikalliset emme ole päässeet neuvottelemaan tasa-arvoisesti valtion valtuuskuntien jäsenten kanssa, sillä paikallisia sopimusvaltuuskuntien jäseniä on pyydetty poistumaan varsinaisista neuvottelukokouksista.

– Lisäksi valtuuskuntien hallitusten edustajat ovat käyneet keskenään neuvotteluja, joista paikallisille on ainoastaan kerrottu tiedotusluonteisesti. Neuvottelun aikana valtuuskunnan puheenjohtajat ovat tehneet sitovia päätöksiä kuulematta neuvottelukuntia.

Lopussa allekirjoittavat moittivat sitä, että ennen viimeistä kokousta 22.6.2016 neuvottelukuntien jäsenet saivat sopimusehdotukset vasta edellisenä päivänä sähköpostitse.

– Emme myöskään ole saaneet vielä edellisen Suomen ja Norjan välisen neuvotteluvaltuuskunnan pöytäkirjaa, jotta olisimme voineet todentaa tehdyt päätökset.

Puheenjohtaja lupaa tutustua eriävään mielipiteeseen huolella

Tenon kalastussopimusneuvotteluiden Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Pentti Lähteenoja lupaa tutustua utsjokelaisten eriävään mielipiteeseen huolella.

Ossodathoavda Pentti Lähteenoja jođiha sápmelaččaid oassálastinrievtti nannema várás ásahuvvon baargojoavkku.
Jouni Aikio / Yle

– Kyllä niihin tutustutaan huolella. Se on aika perusteellinen eriävä mielipide ja itsekin sen juuri eilen sain nähtäväkseni. Kyllä siihen pitää nyt tutustua ja katsoa, että vieläkö olisi mahdollista jotakin esitetyistä näkökohdista ottaa huomioon, sanoo Lähteenoja.

Sopimusluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle molemmissa maissa. Suomessa sopimus ja kalastussääntö menevät vielä eduskunnan hyväksyttäväksi.