1. yle.fi
  2. Uutiset

Uusia ravintoloita nousee Helsinkiin nousukauden elkein, mutta harva lopulta pärjää

Taantumasta huolimatta ravintoloita on tullut koko 2000-luvun ajan lisää. Helsinkiin viime vuosina jopa niin paljon, että puhutaan todellisesta ravintolabuumista. Ulkona syömiseeen kulutetaan nykyään enemmän rahaa kuin aikoihin.

Kotimaan uutiset
Salla Nurminen ja Miki Puikkonen ravintola Rosterissa
Antti Kolppo / Yle

Nuori pariskunta tutkii ruokalistaa Havis Amandan kainaloon viikko sitten avautuneessa uutuuttaan kiiltelevässä ravintola Rosterissa.

– Otan samaa kuin sinä. Koskaan ei ole mennyt pieleen, Salla Nurminen sanoo luottavaisesti.

Nurmisella onkin hyvä syy luottaa, sillä poikaystävä Miki Puikkonen syö ulkona ainakin viidesti viikossa.

– Olen suuri ravintoloiden ystävä, mutten siksi etten osaisi kokata itse. Syön lounaan usein ulkona ja aina kun iltaisin on mahdollista, niin silloin myös, Puikkonen kertoo hymyillen.

Jos käy vähintään viidesti viikossa ulkona syömässä, luulisi että ruokalistat tulee äkkiä koluttua loppuun. Mutta ei. Vaikka söisi kaikki ateriansa ulkoruokinnassa, Helsingissä riittää maisteltavaa viikkokausiksi.

Puikkonen on pannut merkille saman, minkä moni muukin; Helsingin ravintolakulttuuri kukoistaa tällä hetkellä voimakkaampana ja monipuolisempana kuin ehkä koskaan.

Tulee uskoa tulevaisuuteen, ehkä myös jonkinlainen joukkohysteria.

Henri Alén, ravintoloitsija

Kyllä, tilastotkin sen todistavat

Matkailu ja ravintolapalvelut MaRa ry:n ekonomisti Jouni Vihmo vahvistaa, ettei kyse ole vain havainnosta. Myös tilastot kertovat, että ravintola-alalla menee hyvin. Alkuvuoden aikana pääkaupunkiin avautui useita kokkivetoisia uusia ravintoloita.

– Ravintoloiden talousnäkymät on tällä hetkellä paremmat kuin pitkään aikaan. Jos katsotaan, että kuinka paljon ravintoloita on tullut Suomeen lisää, niin ruokapaikkojen määrä on taloustilanteesta huolimatta lisääntynyt koko 2000-luvun, Vihmo sanoo.

Hänen mukaansa voidaan puhua jo ravintolabuumista. Yhä useampi syö ulkona, mutta ennen kaikkea ulkona syödään yhä useammin. Vuoden ensimmäinen alkuneljännes oli ravintoloiden osalta parempi kuin aikoihin.

Alkuvuoteen 2015 verrattuna pikaruuan myynti nousi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kokonaiset kuusi prosenttia. Kasvua selittää pikaruuan tarjonnan monipuolistunut kirjo. Sanallapikaruokaei ole enää pelkästään rasvakeittimenkäryinen epäterveellinen maine.

Ravintola Finnjävlen tilliliha annos
Perinneruoka taipuu fine dining -annokseksi. Uskoisitko tätä tillilihaksi?

Moni yrittää, harva menestyy

Kevään puhutuin ravintolatapaus oli ainakin mediahuomiossa mitaten Henri Alénin ja Tommi Tuomisen fine dining -ravintola Finnjävel, joka avattiin entisen ravintola Haviksen tiloihin Etelärantaan.

Suomalaista perinneruuasta 2010-luvun otteella ammentava Finnjävel on viimeisen päälle hiottu konsepti, jonka veikeät aterimetkin ovat mittatilaustyötä.

– Hyviä ravintoloita on nykyään niin paljon, joten se että ruoka on hyvää ei riitä mihinkään. Pitää olla hyvä palvelu, hyvä fiilis ja hyvä miljöö. Liikeidean pitää olla selkeä ja erottuva. Vain sillä tavalla voi menestyä. Jos nämä kaikki on olemassa, kuluttaja voittaa eniten tässä, Alén summaa.

Myös Murua, Pastista ja Bystroa kipparoiva Alén uskoo, että ravintolabuumit menevät noin viiden vuoden sykleissä.

– Kuvio kulkee niin, että tulee muutama onnistuminen ja muut alkavat ajatella, että hei tämähän voisi toimia. Sitten aletaan tehdä sitä samaa. Tulee uskoa tulevaisuuteen, ehkä myös jonkinlainen joukkohysteria, Alén maalailee.

– Jos joku onnistuu, niin kymmenen seuraa perässä ja todennäköisesti kahdeksan epäonnistuu.

Rikastumaan ravintolabisneksessä pääsee vain harva ja fine dining -ravintola ei ole omistajalleen suurten kulujen takia rahasampo, vaikka varauskirja olisikin täynnä viikkokausia etukäteen. On vaikea sanoa, kuka yrittäjistä onnistuu.

Lue seuraavaksi