Analyysi: Valoa ja varjoa Kultarannassa

Presidentti Sauli Niinistön ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin pitkä keskustelu Kultarannassa tuotti pieniä askelia Ukrainan ja Itämeren jännityksen ratkaisemiseen. Silti presidenttien eriävät näkemykset osoittivat, että talouspakotteiden ja sotilasasioiden ratkaisemattomat kysymykset raskauttavat yhä Suomen ja Venäjän suhteita, kirjoittaa toimittaja Jyrki Saarikoski.

Kotimaa
Jyrki Saarikoski
Jyrki SaarikoskiYle

Presidenttien neuvonpito Kultarannassa venyi yli kaksituntiseksi, ja vasta puoli seitsemän aikaan ilmaantuivat Sauli Niinistö ja Vladimir Putin lehdistön eteen.

Suomen presidentti kertoi esittäneensä Itämeren jännityksen lieventämiseksi sitä, että sotilaskoneet vastedes lentäisivät tunnistamisen mahdollistavat transponderit kytkettyinä. Näin vältettäisiin uhkaavat läheltä piti -tilanteet.

Putin piti ehdotusta sinänsä hyvänä. Hän muistutti kuitenkin, että pimeänä lentävät myös Nato-maiden koneet. Venäjän johtaja lupasi viedä Niinistön ehdotusta eteenpäin, mutta sysäsi samalla ratkaisun Venäjän ja Naton yhteisen neuvonpidon varaan.

Myös Ukraina kriisi, idän ja lännen erimielisyyksien keskeinen syy, oli ollut keskusteluissa laajasti esillä.

Niinistö kuvaili tilannetta kierteeksi, jossa turvallisuuteen ja politiikkaan liittyvät seikat haittaavat vuoroin toisiaan eikä nollatilanteesta päästä.

Suomen presidentti oli kuitenkin varovaisen toiveikas tulitauon pitämisen suhteen, ja suositteli etenemistä pienin askelin.

Samalla tavoin, luottamusta lisäämällä, olisi Niinistön mukaan mahdollista vakauttaa myös Itämeren tilannetta.

Sananvaihto Krimistä ja Natosta osoitti kuitenkin, kuinka kaukana Venäjän ja lännen näkemykset toisistaan yhä ovat.

Putin kutsui Krimin liittämistä Venäjään verettömäksi "jälleenyhdistämiseksi", ja piti hämäriä voimia syyllisinä Ukrainan "vallankaappaukseen".

Venäjän johtaja syytti samoja voimia myös jännityksestä Itämerellä, ja kantoi huolta Naton sotilaallisen rakenteen lähenemisestä.

Kultarannassa oli tiettyä toiveikkuutta havaittavissa. Kriisien koettelemassa Euroopassa on syytä panna pienetkin askeleet ja yritykset merkille.

Kysymys suomalaisten huolesta Venäjän otteiden vuoksi sai Putinin kurtistamaan kulmiaan.

Vastauksessa Putin sanoi Venäjän siirtäneen joukkojaan kauemmas Suomen vastaiselta rajalta, mikä uusi tieto sai suomalaistoimittajat hämmästymään.

Ehkä enemmän kuin suomalaisille, oli tämä tarkoitettu venäläiseen julkisuuteen.

Suomen mahdollinen liittyminen Natoon saisi maan asevoimat menettämään itsenäisen toimintakykynsä, katsoi Putin ja vihjaisi Venäjän vastatoimiin.

*Putinin näkemys *sai presidentti Sauli Niinistön erittelemään Suomen puolustuksen pilareita, joista ensimmäisenä tuli nimetyksi vahva itsenäinen puolustustahto.

Niinistö oikaisi Venäjän johtajaa, joka piti Suomen pakotepolitiikkaa EU-kuuliaisuuden ilmauksena.

– Sanktioilla on merkitystä, mutta me emme noudata niitä siksi, että olisimme kurinalaisia, vaan siksi, että olemme olleet itse päättämässä niistä, näpäytti Niinistö.

*Sekä sään että sisällön puolesta *tiedotustilaisuus alkoi kirkkaassa auringonpaisteessa, mutta loppupuolta varjosti sekä yläpilvien kate että myös hankalasti yhteen soviteltavat näkemykset Euroopan tilasta – etenkin turvallisuudesta.

Taloussuhteista puhuessaan Putin innostui luettelemaan ydinvoimalahankkeeseen ja muihin hankkeisiin liittyviä dollarimiljardeja tavalla, joka toi mieleen neuvostoaikaiset tuotantotavoitteet.

Tässäkin Niinistön mittakaava oli toinen, kun hän mainitsi, että vierailun päättävän työillallisen aikana oli tarkoitus ottaa esille kahdenvälisiä kysymyksiä.

Esimerkkinä hän mainitsi Ekokemin osallistumisen Suomenlahtea uhkaavan Krasnoi Borin jätealtaan kunnostamiseen. Myös taloussuhteiden edistäminen on Niinistön mukaan mahdollista pakotteista huolimatta.

Ympäristöasioita sekä taloutta pohtimaan osallistui Kultarannan päätösillalliseen näiden alojen ministereitä kummastakin maasta.

*Presidentti Sauli Niinistö *voi puolestaan kertoa Naton huippukokouksessa ensi viikon lopulla siitä, millaisiin askeliin Venäjä kenties on valmis Ukrainassa jatkuvan sotatilan lieventämiseksi.

Kaikesta huolimatta oli Kultarannassa tiettyä toiveikkuutta havaittavissa. Kriisien koettelemassa Euroopassa on syytä panna pienetkin askeleet ja yritykset merkille.