Viikinkihaudasta löytyi aikansa "konekivääri" ja muita mahdin merkkejä

Tanskassa kirveineen ja avaimineen haudattu pariskunta oli epäilemättä merkkiväkeä, sanoo tutkija.

Ulkomaat
Ruosteinen kirveenterä.
Viikinkihaudassa ollut ase tunnettiin tanskalaiskirveenä, eikä sellaisen heiluttajalle ryppyilty. Silkeborgin museo

Tanskasta tienrakennustöissä löytynyt viikinkihauta on osoittautunut poikkeuksellisen merkittäväksi mahtihenkilöiden lepopaikaksi, joka myös kertoo, että kulttuurivaikutteita oli käyty hakemassa muualtakin.

Hårupista Lounais-Tanskasta löytynyt hauta oli aikanaan 13 metriä pitkä ja neljä metriä leveä puurakennelma. Sinne haudattiin kolme vainajaa noin vuonna 950, nainen ja mies rinta rinnan ja haudan takaosaan toinen mies. Vainajat saattoivat olla alueensa hallitsijapariskunta ja heidän seuraajansa, kaivauksia johtanut Silkeborgin museon arkeologi Kirsten Nellemann Nielsen arvelee.

Keskiössä levänneellä miehellä oli suuri sotakirves, jota Nellemann Nielsen kutsuu viikinkiajan konekivääriksi.

– Se oli hyvin suuri ja hyvin hirmuinen. Ihmiset halki Euroopan pelkäsivät näitä aseita, joita kutsuttiin tanskalaiskirveiksi, Nellemann Nielsen kertoo.

Haudan naisvainajan asemasta puolestaan kertovat kaksi avainta. Nellemann Nielsenin mukaan toinen symboloi hänen valtaansa ja toinen sopii pieneen harvinaiseen lippaaseen, joka niin ikään oli haudattu naisen mukana.

Keramiikkaa Baltiasta, hopearahoja Afganistanista

Kööpenhaminan yliopiston arkeologi Henriette Lyngstrøm muistuttaa, ettei naisen merkkiasema ollut viikinkiajalla harvinaisuus. Monia haudattiin komeissa vaatteissa, ja mukaan pantiin arvokkaita hauta-aarteita. Menot eivät olleet lainkaan vähäisempiä kuin miehillä, Lyngstrøm sanoo.

Hårupin hautajaiset näyttävät myös saaneen vaikutteita Pohjoismaiden ulkopuolelta, kertoo Nellemann Nielsen. Haudassa on baltialaista keramiikkaa ja hopearahoja nykyisen Afganistanin alueelta, mutta myös itse rakenne vaikuttaa Nellemann Nielsenin mukaan erikoiselta.

– Se on vähän kuin varhainen sauvakirkko. Ehkä joku oli nähnyt sellaisen jossakin ja jäljitellyt näkemäänsä, Nellemann Nielsen sanoo tanskalaisella Videnskab (siirryt toiseen palveluun)-tiedesivustolla. Löydöstä kertoo myös Silkeborgin museo Facebook (siirryt toiseen palveluun)-sivullaan.

_Korjattu: hauta on noin vuodelta 950 _