Kemijärven laivuri toivoo enemmän veneitä vesille

Kemijärvellä risteilevä laivuri Lasse Ketonen harmittelee kaupunkia ympäröivän vesistön vähäistä virkistyskäyttöä. Vesillemeno ei hänen mukaansa ole mahdollisuuksista kiinni: viime vuosina reilusti yli miljoona euroa on Kemijärven kaupunki käyttänyt venesatamiin ja rantautumispaikkoihin.

Kemijärvi
Kemijärven satama
Kemijärven venesatamassa olisi tilaa useammallekin paatille. Kesästä toiseen samat veneet ilmestyvät laituripaikkoihinsa.Esko Puikko

Kesät Kemijärven vesillä risteilevä laivuri Lasse Ketonen ei kovinkaan kiittele kotijärvensä ja siihen liittyvän jokialueen virkistys- ja vapaa-ajankäyttöä. Lähes yksikseen saa laiva siellä seilata

– Kyllä se aika heikkoa on. Vähemmin siellä näkee aluksia näin viikolla. On se pikkasen virkistynyt siitä, mitä se oli, kun kymmenen vuotta sitten aloitin tämän risteilytoiminnan, Ketonen sanoo.

600 kilometriä rantaviivaa

Lasse Ketonen muistuttaa, että Kemijärvellä on kyllä tilaa liikkua. Järvi on Väimerellä lilluvan Maltan valtion kokoinen ja rantaviivaa sillä on yli 600 kilometriä. Merkittyä risteilyreittiäkin on yli sata kilometriä.

Kemijärvi on yksi Suomen suurimmista sisävesistä. Paradoksaalista on sanoa, että se on keskellä kaupunkia, mutta monille kuitenkin liian kaukana. Veneitä on, mutta enimmillään ne keikkuvat satama-altaassa ja omissa yksityisissä laitureissaan.

– Kyllä niitä aurinkoisina viikonloppuina tuolla liikkuu, mutta määrä jää siltikin pieneksi, Ketonen ynnää.

Hyvä mahdollisuus veneillä

Ketosen mukaan Kemijärven vesistö tarjoaa hyvät puitteet ja mahdollisuudet vesillä olemiseen – veneilyyn, uimiseen ja kalastamisen – mutta jostakin se kiikastaa, tuskin kuitenkaan satama- ja laiturirakennelmista.

– Tämmösenä hyvänä aikana, kun kaupungilla on ollut rahaa, on näihin satsattu ja onpa myös näihin EU-rahaakin osoitettu. Pitkästi yli miljoona on käytetty näihin satama- ja rantautumispaikkoihin.

Matkailijat ihastelevat

Hämeen ja Keski-Suomen miehiä, entisiä rauhanturvaajia, oli lähdössä risteilylle Kemijärvelle. Eivätkä miehen nousseet laivaan vain pelkästä päähänpistosta; Kalevi Väisänen Lahdesta, Ove Rantanen Jämsänkoskelta ja Pertti Palonen Sastamalasta.

– Aina kun paikkakunta vaihtuu, niin sitä töytyy käydä katsomassa myös vesiltäpäin; mimmosta maisemaa täällä on ja miten täällä eletään. Laivalta näkee hyvin ja kauas. Komeat ovat näkymät.

Edes hienoinen vesisade ei miesten mieltä himmentänyt.