Kummius on tärkeämpää kuin naimalupa – rippikoulu muuttuu ajan mukana

Rippikoulussa ei ole enää kyse vain naimaluvasta. Kyseenalaistaminen, ennakkoluulojen murtaminen ja nuoren elämästä puhuminen ovat tärkeitä teemoja nykypäivän riparilla.

Kotimaa
Ristitorni puiden keskellä.
Elli Tervo / Yle

Vielä nykyäänkin kuulee sanottavan juuri rippikoulunsa suorittaneelle, että nuori on saanut nyt naimaluvan. Naimaluvan saamisella ei kuitenkaan nykyään ole samanlaista merkitystä nuorelle kuin muutama vuosikymmen sitten. Nuoret liittävät avioliiton nykyään enemmän aikuisuuteen; asiaan joka tapahtuu 30 ikävuoden tienoilla. Sen sijaan kummius on entistä tärkeämpää.

– Edelleenkin rippikoulussa puhutaan seurustelusta, nuoren elämästä, avioliitosta ja kirkollisesta vihkimisestä. Ne ovat yhtenä palasena tämän päivän rippikoulussa, kertoo Kajaanin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Niina Hautala.

– Kummius on huomattavasti lähempänä nuoria ja nuorten elämää kuin avioliitto, ja melkein joka rippileirillä on jo joku nuori, jota on pyydetty kummiksi.

Kajaanin Joutenlammella rippikouluaan leirillä suorittavien Pihla Piiraisen ja Veera Juntusen mielestä olisi hienoa vielä jonain päivänä päästä kummiksi. Molemmat ovat haaveilleet ainakin joskus myös kirkkohäistä.

Missään muualla ei puhuta uskosta, elämästä ja nuoren omasta maailmasta niin tiiviisti kuin rippikoulussa.

Niina Hautala

Samalla rippileirillä olevat Eemeli Kokkonen, Jami Hannus ja Joonas Pikkarainen kertovat, että sekä kummius että naimaluvan saaminen ovat tärkeitä, mutta eivät vielä ajankohtaisia.

– Totta kai tulevaisuutta kun rakennetaan, kumpikin tulee ajankohtaiseksi, Eemeli pohtii.

– Kyllä se on kohti aikuisuutta. Kun pääsee ripiltä, on tavallaan jonkun portin ylittänyt, Joonas lisää.

Tunnemyrskyä ja henkistä kasvua

Rippikoulu on nuoren elämässä iso asia, vaikka sitä ei ehkä sellaiseksi ajattele etenkään sitä aloittaessa. Varsinkin rippikoulun päättyessä rippikoululla on iso merkitys nuorelle.

– Nuoren mieli muuttuu leirin aikana, koska missään muualla ei puhuta uskosta, elämästä ja nuoren omasta maailmasta niin tiiviisti kuin rippikoulussa kahdeksan päivän ajan, nuorisotyönohjaaja sanoo.

Jo puolessa välissä rippileiriä huomaa nuoren henkistä kasvua, ja hyvissä tapauksissa jo leirin alkumetreillä. Jos leirin ohjaajat onnistuvat luomaan turvallisen ympäristön, niin uskosta puhumisesta ja nuoren elämän aroista asioista puhumisesta tulee osa leiriä.

– Rippileirillä nuorella on lupa tunnemyrskyyn ja tunteiden näyttämiseen. Silloin sitä kasvua tapahtuu.

Nuoria rippikoulun leirijumalanpalveluksessa.
Nuoria leirijumalanpalveluksessa rippikoulussa.Elli Tervo / Yle

Pihla, Veera, Eemeli, Joonas ja Jami ajattelevat rippikoulua omalla kohdallaan jonkinlaisena etappina, jossa oppii paljon uusia asioita.

– Täällä sen alkaa ymmärtämään, että rippikoulu on oikeasti tosi hieno asia. Täällä ymmärtää mitä tämä merkitsee, miksi me tämä käydään ja miksi tämä on niin hieno asia, Pihla toteaa.

Uskonnosta liikkuu nykyään paljon ennakkoluuloja, joka eivät välttämättä ole totta. Rippikoulun yksi tarkoitus on käsitellä niitä ja muodostaa nuoren oma mielipide uskonnosta. Täällä pyritään ottamaan nuoret mukaan keskusteluun ja purkamaan etukäteisajatuksia, Eeemeli kertoo.

Rippikouluun liittyy monia perinteitä

Rippikoulu Suomessa on iso perinne, josta etenkin evankelisluterilainen kirkko voi olla ylpeä. Kainuussa lähes 90 prosenttia ikäluokasta käy rippikoulun. Meillä on töitä, jotta perinne saadaan pidettyä arvossaan, Niina Hautala miettii.

– Nuoren elämässä rippikoulu on ihana perinne. Se on ensimmäinen nuoren oma juhla, jossa on itse juhlan päätähtenä, ja jolloin esimerkiksi pojille hankitaan se ensimmäinen tumma puku ja tyttöjen hiuksia laitetaan ja meikkiä suunnitellaan.

Kun pääsee ripiltä, on tavallaan jonkun portin ylittänyt.

Joonas Pikkarainen

Rippikoulussa on myös eräs toinen perinne, joka luo jatkuvuutta nuoren elämään - nimittäin isosena toimiminen. Moni on kuullut positiivisia kokemuksia vanhemmilta sisaruksiltaan tai kavereilta ja päättääkin jo oman rippikoulunsa aikana, että aikoo hakea isoseksi.

Se, että isosilla on mukavaa leirillä, vaikuttaa melkoisesti koko riparin henkeen ja tuleviin isosiin.

– Nyt kun olen ollut täällä ja nähnyt että isosillakin on täällä tosi kivaa, voisi olla ihan kivaa olla itsekin isonen, Veera sanoo.

– Kyllä minä varmaan aion isoseksi hakea. Näyttää olevan isosillakin tosi mukavaa, niin kyllä minäkin aion, Jami päättää.