"Riihipihaa ei tunneta edes Kainuussa" – Idyllinen talonpoikaismuseo halutaan esiin piilosta

Kajaanin Vuolijoella sijaitseva talonpoikaismuseo Riihipiha vetää vertoja jopa Helsingin Seurasaarelle, mutta miksi idyllinen museo on niin monelle tuntematon? Museon perustajan mukaan syynä on vaatimattomuus. Nyt museosta halutaan tehdä tunnettu.

ilmiöt
Esineitä Riihipiha-museon kaupassa.
Niko Mannonen / Yle

Vaatimattomuus kaunistaa, mutta suureen maineeseen se johtaa vain harvoin. Kajaanin Vuolijoella sijaitsevalla talonpoikaismuseo Riihipihalla ei ole juurikaan leveilty, vaikka ylpeydenaihetta olisi. Idylliseen pihapiiriin on vuosikymmenten aikana kertynyt 35 rakennusta ja yli 4000 esinettä ajalta ennen sähkön yleistymistä.

Riihipihan perustaja ja kokoaja Iikka Alasalmen mukaan vieraita käy vuosittain noin 1000–1500. Se ei ole suuri määrä.

– Se on se vaatimattomuus, että ei ole pidetty isoa meteliä. Kun mainostamiseen ei ole varoja niin on vaan luotettu siihen, että kävijät yllättyvät myönteisesti ja sanovat, että eipä olisi uskonut, että täällä on näin hienoa, Alasalmi toteaa.

Juontaja Hanna Seikola haastattelee Riihipihan perustaja Iikka Alasalmea Säästöpankkimuseossa Riihipihassa.
Riihipihan isäntä Iikka Alasalmi esittelee pihapiirin monia rakennuksia yhä innolla.Niko Mannonen / Yle

25 vuotta aluetta hoitaneelle ja edelleen vuosittain uusia esineitä haaliva Alasalmi toivoo, että hyvä sana kuuluisi kauas ja että kävijät löytäisivät jatkossa kainuulaista maaseutuelämää esittelevän museon pihalle paremmin.

– Toiveena on, että kävijämäärä saataisiin vähintään kaksinkertaistettua, elämäntyönään Riihipihaa kehittänyt Alasalmi kaavailee.

Ei mikään hapantunut paikka

Myös Riihipihassa vapaaehtoisena työskentelevän Jorma Korhosen mielestä turhan nöyryyden saa nyt unohtaa. Hän on asunut viime vuosikymmenet pääkaupunkiseudulla ja palatessaan kotiseudulle Kainuuseen ihmetteli, millainen helmi vuolijokelaisilla on lähestulkoon piilossa.

– Seurasaari tunnetaan pääkaupunkiseudulla ja täällä Kainuussakin, mutta kainuulaista Riihipihaa ei tunneta edes Kainuussa, vaikka Riihipiha vetää vertoja varsin hyvin Seurasaarelle tai oululaiselle Turkansaarelle.

Korhonen arvelee, että taustalla vaikuttaa Vuolijoen liittyminen Kajaaniin kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen kunta oli mukana tapahtumissa ja osallistui myös kustannuksiin. Nyt Riihipiha toimii täysin vapaaehtoisvoimin.

Vuolijoen kauppa Riihipiha-museossa.
Talonpoikaismuseon pihapiirissä on 35 rakennusta – myös vanha kyläkauppa tarpeistoineen. Niko Mannonen / Yle

Korhosen mielestä Riihipihan taika piilee siinä, että se tarjoaa esimerkiksi 40- ja 50-luvuilla syntyneille lapsuudesta tuttuja muistoja. Toisaalta nuorempi sukupolvi voi löytää museon maailmasta palan juuriaan.

Se on se vaatimattomuus, että ei ole pidetty isoa meteliä.

Iikka Alasalmi

Museoihin liittyy kuitenkin myös ennakkoluuloja. Niitä on ollut Korhosella itselläänkin.

– Minäkin olen ajatellut, että sehän on sellainen pölyyntynyt ja vähän hapantunut paikka ja ei menevä mies tai nainen ensimmäisenä mihinkään museoon mene. Tietyllä tavalla museot kuitenkin edustavat tietyn ajan huipputeknologiaa.

Muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Korhonen päätyi Riihipihan "puuhamieheksi" osin sattuman kautta, kun häntä pyydettiin mukaan, eikä hän osannut kieltäytykään. Tänä kesänä hänen missionaan onkin tehdä museota tunnetummaksi.

– Olen ottanut asiakseni tänä kesänä pyrkiä siihen, että kainuulaiset tuntisivat riihipihan ja suusta suuhun -menetelmällä kertoisivat kaikille, että Riihipiha on olemassa ja siellä kannattaa käydä.

Tuulimylly Riihipihan ympäristössä.
Riihipihan perustaja Iikka Alasalmi haluaisi jo löytää itselleen seuraajan.Niko Mannonen / Yle

Riihipiha etsii jatkajaa

Talonpoikaismuseon perustaja, 87-vuotias Iikka Alasalmi, luovuttaisi Riihipihan avaimet mielellään jo eteenpäin. Esimerkiksi Jorma Korhonen olisi hänen mielestään sopiva henkilö jatkamaan toimintaa.

– Hänellä on museon maailmaan sisäinen innostus ja hän on sisäistänyt tämän asian ja toimii puolestapuhujana, Alasalmi perustelee.

Alasalmen toiveensa on, että Hietanen – tai sitten joku muu pestistä innostuva – ottaisi homman haltuun tulevan vuoden aikana. Jatkaja on siis haussa.