Meneillään on erinomaisen hyvä hyttyskesä – ilmassa yhtä aikaa tuhansia miljardeja inisijöitä

Kuluvan kesän hyttysrunsauden taustalla ovat kevään ja alkukesän runsaat sateet. Pelkästään Suomen sääskirikkaimmilla soilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on ilmassa yhtä aikaa yli 7000 miljardia hyttystä. Jos lämmintä ja kosteaa riittää, saadaan hyttysiä vielä toinenkin sukupolvi.

Kotimaa
Sääski iholla

Kevään ja alkukesän sateiden runsaus toi Suomeen hyvän hyttyskesän. Kainuun ely-keskuksen hyönteistutkijan Reima Leinosen mukaan hyttysten lisääntymisen kannalta tärkeät kosteat painanteet ovat pysyneet veden alla tarpeeksi pitkään.

– Ilmoitusten perusteella hyttysiä on paikoin todella runsaasti. Se johtuu vain siitä että meillä on ollut todella kosteaa, Leinonen sanoo.

Ratkaisevin tekijä hyttysten kuoriutumisen kannalta on se, minkälainen kevät on. Olennaista on miten lumi sulaa ja sataako vettä.

– Jos lumi lähtee tuulemalla ja haihtumalla, nämä kosteat painanteet kuivuvat liian aikaisin ja silloin sääskiä tulee huomattavasti vähemmän. Jos lumi taas lähtee satamalla ja sulamalla, vettä riittää. Ja kun siihen lisätään 2-3 viikkoa kesäistä lämpötilaa, niin silloin tulee runsaasti sääskiä, tiivistää Leinonen.

Perä-Pohjolan suot tuottavat voimakkaimmin hyttysiä

Leinosen mukaan normaali hyttyskesä on sellainen että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suoalueilla, jotka ovat Suomessa kaikkein voimakkaimmin hyttysiä tuottaviaalueita, syntyy keskimäärin vuodessa 20 000 miljardia hyttystä ja kesäkuun lopussa lentää 7000 miljardia hyttystä. Nyt niitä on siis vieläkin enemmän.

Reima Leinonen
Hyönteistutkija Reima Leinonen.Yle

Hyttystilanteen erilaisuuteen eri puolilla maata vaikuttaa kaikkein eniten sateiden määrä. Kevätsateet ja alkukesän sateet ovat hyvin ratkaiseva tekijä. Jos niitä on, hyttysiä piisaa. Jos niitä ei ole, hyttysiä tulee huomattavasti vähemmän.

– Tietysti pitää muistaa että Lappi on aivan oma lukunsa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän siellä on hyttysiä tuottavaa suopinta-alaa, joka on ikään kuin hyttyspankki, mistä niitä tulee koska siellä on näitä veden alla säilyviä lammikoita, kertoo Leinonen.

Lapissa kaikki tapahtuu nopeasti

Lapissa tuntuu hyttysiä olevan huomattavasti muuta maata enemmän myös siksi että siellä koetaan vuosittain selvimmin hyttysten massakuoriutuminen eli räkkä.

– Räkkä on pohjoinen ilmiö. Koska Lapissa kaikki tapahtuu nopeasti, vettä on paljon ja lumi sulaa nopeasti, myös kesä alkaa nopeasti ja kuoriutuminen tapahtuu hyvin pienellä aikavälillä. Lähes kaikki ihmisen pienet siivekkäät ystävät, hyttyset, paarmat ja pohjoisempana polttiaisetkin kuoriutuvat lähes samaan aikaan. Silloin ovat kaikki verta janoavat siivekkäät lennossa, toteaa Leinonen.

Silloin ovat kaikki verta janoavat siivekkäät lennossa.

Reima Leinonen

Suomessa on noin 40 hyttyslajia. Normaalilla hyttyskesällä on varsin selkeä päiväjärjestys.

– Osa niistä on aikuistalvehtijoita jotka lentävät ensimmäisinä. Ne ovat kirsi- ja horkkahyttysiä, jotka ovat hyvin huomaamattomia veijareita, jotka etsivät ihmisestä veriateriaa yleensä meidän nukkuessa. Sen jälkeen ilmestyvät ihmisten ilmoille Aedes-suvun kesähyttyset. Osa niistä on hyvinkin aggressiivisia niin että ne tuntuvat tulevan piikki ojolla lihaan kiinni. Näistä yleisimpiä ovat korpihyttynen, taigahyttynen ja metsähyttynen ja jonkin verran Etelä-Suomessa lehtohyttynen, listaa Leinonen.

Hyttysiin voi tottua

Kesähyttysen elinkierto menee niin, että ne talvehtivat munina kosteissa painanteissa ja keväällä kun lammikot täyttyvät ne alkavat kehittyä toukkavaiheen kautta aikuisiksi. Lento alkaa keväästä riippuen toukokuun loppupuolelta kesäkuun alkupuolelle. Juhannuksen kahta puolta on yleensä se kaikkein runsain esiintymisen vaihe. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä myöhemmin on runsain esiintymisen vaihe. Toisin kuin yleisesti ajatellaan ne pystyvät lisääntymään myös ilman veriateriaa. Mutta Leinosen mukaan syötävänä olemiseenkin tottuu.

Hyttysten kanssa voi elää hyvinkin rauhallista rinnakkaiseloa. Siedätyshoito auttaa.

Reima Leinonen

– Hyttysten kanssa voi elää hyvinkin rauhallista rinnakkaiseloa. Siedätyshoito auttaa. Suosittelen että antaa niiden keväällä vähän pistää, niin loppukesästä eivät pistä läheskään niin paljon. Itse kun liikun paljon luonnossa niiden perässä ja tutkin niitä, ne ovat pistäneet minua niin paljon, etten nykyään juuri huomaakaan. Joillekin hyttyssesonki voi olla tietysti vaikeaa ja on myös olemassa pistoille allergisia ihmisiä, pohtii Leinonen.

Mikä sitten säätelee hyttyssesongin jatkumista joskus pidemmälle syyskesään jopa syksyyn.

– Päälento kestää keskimäärin kolmisen viikkoa aina yhden hyttysyksilön kohdalla. Kun meillä on tällainen normaalia runsaampi hyttyskesä menossa ja jos nyt jatkuu lämmintä ja kosteaa, on mahdollista, että sieltä tulee vähälukuisempi toinen sukupolvi. Loppusyksystä alkaa sitten kuoriutua aikuistalvehtijoita, jotka lentävät hetken ja menevät sitten talvehtimaan, arvioi Leinonen.

Polttiaiset ovat tänä vuonna olleet aikaisin liikkeellä

Pistävän hyttysmaailman vaikein torjuttava eli pienen kokonsa vuoksi vaikeasti havaittava ja suojaverkon läpi mahtuva polttiainen kuoriutuu useimmin loppukesästä ja joskus ainakin Lapissa niitä saattaa riittää yli syyskuun puolivälin. Tämäkin asia on täysin kesän säistä riippuvainen.

– Ne ovat niitä loppukesän otuksia. Polttiaisten toukat elävät joko järvien tai jokien pohjalietteissä ja kuoriutuvat sieltä ajallaan. Yleensä se tapahtuu heinäkuun loppupuolella ja joskus jopa syyskuun alussa. Tämä vuosi oli sillä tavalla poikkeuksellinen, että ensin tuli erittäin voimakas lämpöjakso ja sitten kylmeni hieman. Kuoriutumisvalmiita polttiaisia oli siinä vaiheessa varmaan jo aika paljon ja kun taas uudestaan lämpeni, se laukaisi tällaisen massakuoriutumisen. Niinpä niitä on sitten liikkeellä kohtuullisen runsaasti, selvittää Leinonen.

Viimeksi toissakesänä polttiaisia riitti syyskuun poikkeuksellisen lämpiminä päivinä Lapissa pitkälle yli syyskuun puolen välin.

Hyttyset levittävät myös tauteja

Hyttysistä on toki haittaa muillekin kuin enemmän tai vähemmän niiden pistoille allergisille ihmisille. Meidän onneksemme vaikeimmat hyttysten levittämät taudit eivät ainakaan nykyisellään ole ongelma Suomessa. Esimerkiksi malaria, kelta- ja denguekuume, chikungunya ja Länsi-Niilin virustauti leviävät lämpimämmillä alueilla nimenomaan hyttysten välityksellä.

Meillä hyttysten tiedetään levittävän jänisruttoa ja Pogostan tautia.

Reima Leinonen

– Meillä hyttysten tiedetään levittävän jänisruttoa ja Pogostan tautia. Esimerkiksi polttiaiset levittävät lehmän sinikielitautia. Varmasti ne pystyvät levittämään monia muitakin tauteja, joista me emme vielä välttämättä tiedä, toteaa Leinonen.

Horkkahyttyset ovat levittäneet Suomessakin malariaa satoja vuosia. Viimeisimmät malariaepidemiat Suomessa koettiin jatkosodan asemasotavaiheessa ja Porkkalan miehityksen aikaan jolloin malaria levisi ennen kaikkea ihmisen kannalta alkeellisten, mutta horkkahyttyselle otollisten olosuhteiden vuoksi.