1. yle.fi
  2. Uutiset

Siirtolaisuutta tutkinut professori: "Parhaimmat tekijät lähtivät"

1900-luvun alkupuolella suomalaisia muutti paljon maailmalle työn perässä. Eläkkeellä oleva Siirtolaisinstituutin johtaja Olavi Koivukangas on tutkinut heidän elämänvaiheitaan paljon kiertämällä siirtolaisten kohdemaissa kuten Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Pohjois-Amerikassa.

Kotimaan uutiset
Professori Olavi Koivukangas.
Professori Olavi Koivukangas.Antti Kettumäki / Yle

Professori Olavi Koivukangas perusti Siirtolaisinstituutin Turkuun vuonna 1974. Koivukangas työskenteli Siirtolaisuusinstituutin johtajana ja tutkijana pitkään. Nykyään hän viettää kotiseudullaan Evijärvellä kesäisiä eläkepäiviä, mutta asuu edelleen Turussa.

Olavi Koivukangas on kiertänyt ympäri maailmaa selvittämässä suomalaisten taustoja ja sukuja niin monesti, ettei itsekään enää muista, montako kertaa. Suomalaisia lähti siirtolaiseksi aikoinaan kaikkialta, mutta eniten pohjalaismaakunnista.

– Entisen Vaasan läänin aluelta lähdettiin eniten ja voi sanoa, että puolet Amerikan siirtolaisista oli tältä alueelta. Olen tavannut maailmalla siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään. Reissatessa oppi tunnistamaan jo sukunimen perusteellakin, kenen suku on Pohjanmaalta. Vieläkin kun kuulee sukunimen, niin osaan paikallistaa pitäjän, mistä kukakin on lähtöisin.

Olavi Koivukangas kertoo, että hänen on ollut helppo tehdä sukututkimuksia, koska oma isoisäkin lähti 1900-luvun alussa Amerikan Michiganiin.

– Tämä auttoi minua paljon työssäni. Aina on tarjottu majoitus ja kuljetuksia paikan päällä ja olen päässyt tutustumaan hyvin läheltä siirtolaisten elämään Amerikan lisäksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Professori tietää, keitä siirtolaisuus ja sen suomat mahdollisuudet kiinnostivat.

– Parhaimmat tekijät lähtivät, kuten talonpoikia ja -tyttäriä sekä piikoja ja renkejä eli työteliäitä ja ahkeria ihmisiä. Tiedän, miten kovaa elämä on ollut aluksi uudessa maassa, mutta myöhemmin he menestyivätkin. Aikoinaan vähävaraiset ihmiset eivät päässeet lähtemään, sillä eivät saaneet edes matkalipun hintaa kerättyä, koska se oli piian tai rengin vuosipalkka. Suomi on menettänyt parhaat tekijät, sanoo Koivukangas.

Sukututkimus nykyään helpompaa

Olavi Koivukankaan mukaan sukututkimuksen tekeminen on helpottunut huomattavasti sen jälkeen, kun Siirtolaisintituutti perusti siirtolaisrekisterin vuonna 1988 valtion tukemana. Tietotekniikka helpotti tutkimusten tekemistä edelleen, kun tietoja alettiin kerätä yhteen paikkaan.

Tiedän, miten kovaa elämä on ollut aluksi uudessa maassa, mutta myöhemmin he menestyivätkin.

Olavi Koivukangas

– Samaan rekisteriin siirrettiin yli miljoonan suomalaisen tiedot, jotka on kerätty passiluetteloista, matkustajaluetteloista ja esimerkiksi Amerikassa ja Australiassa kuolleiden ihmisten luetteloista. Se on nykyään erittäin arvokas lähde sukututkijoille ja luulen, että kaikki tutkijat tietävät Siirtolaisrekisterin.

Sukututkimus on ollut professorillekin tärkeä kohde aina.

– Olen kirjoittanut sukuhistorioita. Se on henkilöhistoriaa ja menee suvuittain. Esimerkiksi ensin on lähtenyt suvusta yksi henkilö ja hän on lähettänyt kirjeitä ja matkarahoja muille. On käynyt niinkin, että kun lapset ovat muuttaneet Amerikkaan, vanhemmat ovat lähteneet perässä, mikä oli yleistä Pohjanmaalla, Olavi Koivukangas sanoo.

Sukututkimukselle ei tule ehkä koskaan loppua.

– Yhdysvalloissa sukututkimus on urheilun jälkeen toiseksi yleisin harrastus. Suomessakin harrastaminen on yleistä. Tärkeintä on keskittyä ensin omaan sukuun ja sitten vaikka kylähistoriaan. Nykyään ilmestyykin esimerkiksi kyläkirjoja aika paljon.

Lue seuraavaksi