Tornionjoen lohikuolemiin etsitään vastausta – apuvoimiksi valjastettu puolen sataa paikallista

Tornion-Muonionjoen lohikuolemia pyritään selvittämään paikallisten kalastajien voimin. Kuolleista ja ihovaurioisista kaloista on raportoitu väylänvarresta ja osa kaloista on jo tutkittavana Oulussa Elintarviketurvallisuusviraston laboratoriossa.

luonto
Kalastajaja Tornion Kukkolankoskella.
Minna Aula / Yle

Tornion-Muonionjoen lohikuolemiin etsitään kiivaasti vastausta kesäisellä rajajoella. Vuosi sitten kalakuolemien syyn selvittämistä hankaloitti se, että näytekaloja ei saatu tarpeeksi.

Tämä on haluttu välttää kuluvana kesänä, joten tarkkailutöihin on valjastettu peräti puolen sataa joki- ja merialueella kalastavaa ihmistä. Tähän mennessä Ouluun on saatu tutkittavaksi 25 kalaa tai niistä otettuja ihonäytteitä.

– Seuraamme tilannetta rajajoella koko kesän ajan. Olisimme todella kiitollisia, jos havaintoja raportoitaisiin meille koko kalastuskauden ajan, luonnehtii erikoistutkija Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Vaurioituneista ja kuolleista lohista ilmoittaminen on tehty helpoksi kaikillle, joten havainnoista voi ilmoittaa myös netissä olevalla lomakkeella (siirryt toiseen palveluun).

– Nettilomakkeella on ilmoitettu Suomesta ja Ruotsista tähän mennessä tiedot 44 ihovaurioisesta tai kuolleesta lohesta ja kahdesta taimenesta. Toivomme sekä ilmoituksia että näytteitä edelleen, sanoo Koski.

Syntymekanismi on yhä hämärän peitossa

Lohikuolemien syyt ovat tutkijoille toistaiseksi epäselvä. Taudin syntymekanismia ei ole saatu selville, mutta varovaisia johtopäätöksiä on tehty.

– Toistaiseksi emme ole löytäneet viitteitä tarttuvista taudeista, mutta taustalla saattaa olla erilaisia traumaattisia syitä, luonnehtii Koski.

Ulkoisia vammoja kaloille voivat aiheuttaa esimerkiksi hylkeen puremat tai erilaiset pyydykset. Elintarviketurvallisuusvirasto selvittää lohikuolemia yhdessä Ruotsin valtion eläinlääketieteen laitoksen kanssa.

UDN-tautia ei ole täysin poissuljettu

Tutkijat ovat valppaina myös lohia tappavan ihokuoliotaudin eli UDN:n varalta. Simo- ja Kemijokien suualueilta tautia on löydetty emolohista ja merkkejä siitä on viime kesältä Ruotsin puolelta, mutta ei ainakaan toistaiseksi Tornion-Muonionjoelta.

Toistaiseksi emme ole löytäneet viitteitä tarttuvista taudeista.

Perttu Koski

Täysin poissuljettua taudin olemassaolo ei silti ole, sillä erikoistutkija Perttu Kosken mukaan taudin toteamiseksi tarvittavat mikroskoopiset tutkimukset ovat kesken.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Atso Romakkaniemen mukaan UDN-taudin ei tiedetä tappaneen enemmistöä mistään lohikannasta eikä se ole merkittävästi heikentänyt lohen lisääntymistä.

Yhtenä vaihtoehtona kalakuolemille on väläytelty takavuosina lohia tappanutta M47-oireyhtymää, mutta tauti ei aiheuta ihovaurioita vaan sitä esiintyy vastakuoriutuneissa lohenpoikasissa.

Romakkaniemen mukaan Tornion-Muonionjokeen on noussut tänä kesänä jo 80 000 lohta. Jos lohennousu jatkuu lähiviikot yhtä vilkkaana, hätyytellään joella toissa vuonna tullutta yli 100 000 lohen ennätystä.