Kuulovammat ovat miesten vaiva – asenne turhan huoleton: "Yhteyttä otetaan vasta, kun vaurio on pysyvä"

Miesten asenteissa olisi edelleen kohennettavaa työperäisten kuulovammojen ehkäisemiseksi. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2012 vain kahdeksan prosenttia rekisteriin ilmoitetuista meluvammoista todettiin naisilla. Vuosittain meluvammoja ja -epäilyjä ilmoitetaan Suomessa noin 1 000. Eniten kuulovammoja todetaan miesvaltaisilla metallialan ja rakennusalan työntekijöillä.

Kotimaa
Kuulosuojaimet.
Mika Moksu / Yle

Miehet ovat selvästi yliedustettuina työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitetuissa meluvammoissa, selviää Työterveyslaitoksen tiedoista. Esimerkiksi vuonna 2012 Suomessa kirjattiin 1 066 meluvammaa ja epäilyä. Vammoista vain kahdeksan prosenttia oli naisilla.

Eniten kuulovammoja todetaan miesvaltaisilla metallialan ja rakennusalan työntekijöillä. Meluvammariski on ollut suuri myös kemian prosessityössä ja paperin valmistuksessa sekä elintarviketeollisuudessa ja puutyöammateissa.

Työterveyslääkäkin mukaan miesten asenteissa olisi edelleen parantamisen varaa.

– Varmasti työkalujen käyttö teollisuudessa vaikuttaa meluvammojen syntyyn, mutta ehkä myös vähän huolimaton suojainten käyttö. Veikkaisin, että naiset käyttävät suojaimia teollisuudessa paremmin kuin miehet, sanoo vastaava työterveyslääkäri Petri Pekkola Kymijoen Työterveydestä.

Kuulovamma ei ilmene heti

Kuulovaurio voi ilmetä kuulon alenemana, tinnituksena eli korvien soimisena tai ääniyliherkkyytenä, jossa kaikki äänet tuntuvat häiritseviltä. Usein kuulovamma todetaan vasta vuosien jälkeen altistumisesta.

Sami Ylilehto
Metallialalla koneistajat joutuvat usein suojautumaan melulta kuulosuojaimilla. Riikka Rautiainen / Yle

– Kun melu ei välittömästi tunnu, niin asiaa, joka näkyy vasta kymmenen vuoden päästä, ei niin huomioida. Periaatteessa se on työantajan velvollisuus huolehtia, että työntekijä käyttää tarpeellisia ja määräysten mukaisia suojaimia, sanoo vastaava työterveyslääkäri Petri Pekkola.

Iän myötä kaikkien kuulo alenee jossakin määrin. Myös henkinen väsymys ja stressi voivat alentaa kuuloa. Siitä huolimatta lääkäriin lähdetään kuulovamman vuoksi usein myöhässä.

– On toki ihmisiä, joilla sietokyky on varsin korkea. Yhteyttä otetaan vasta, kun kuulovaurio pysyvä. Siinä on iso skaala, sanoo Petri Pekkola.

Meluvammat vähentyneet selvästi

Melun aiheuttamien, korvattujen ammattitautien määrä on laskenut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vielä 1980-luvulla tapauksia todettiin noin 2 000 vuodessa. Sen jälkeen määrä on laskenut noin tuhanteen vuodessa.

Jos on jatkuvaa melua pitää suojausta pitää koko päivän. Jos lyhyenkin hetken jättää suojaimet pois, mennään pieleen.

Petri Pekkola

Syynä meluvammojen vähenemiseen ovat melun keskellä työtä tekevien määrän väheneminen, automaatio ja kuulosuojauksen tehostuminen. Suomessa kuulonsuojauksen tarpeen raja-arvona on 80 desibeliä.

– Jos on jatkuvaa melua pitää suojausta pitää koko päivän. Jos lyhyenkin hetken jättää suojaimet pois, mennään pieleen, sanoo vastaava työterveyslääkäri Petri Pekkola.

Monesti melun aiheuttama kuulonalenema voi löytyä seulontatutkimuksessa. Jos alenemaa on reippaasti, saattaa se aiheuttaa puheen erottamisvaikeuksia etenkin hälyisessä ympäristössä. Korvien soiminen eli tinnitus saattaa olla alkavan meluvamman ensioire.