Kouvolan koulupäätökset siirtymässä seuraavalle valtuustolle: "Emme me kaikkia syrjäseutuja lyö kylmäksi"

Kouvolan koulujen lakkautusuhka näyttää väistyneen ainakin hetkeksi. Esimerkiksi SDP:n Jukka Nyberg ja kokoomuksen Jari Larikka ovat eri linjoilla koululakkautusten tarpeesta. Mahdollisten lakkautuspäätösten pohdinta siirtyy vuonna 2017 valittavalle uudelle valtuustolle.

Kouvola
Hirvelän koulun ulkosivu.
Hirvelän koulun vanha osa on rakennettu vuonna 1961 ja laajennusosa valmistui vuonna 1992.Minna Heikura / Yle

Hirvelän koulun pihapiiri on sateisena tiistaipäivänä autio. Koulun noin 170 oppilasta ja henkilökunta ovat kesälomalla.

Hirvelä kuuluu niiden 12 opinahjon joukkoon, josta kaupunki teetätti kuntotutkimuksen ja -kuntoarvion kouluverkkosuunnittelun pohjaksi.

Tuoreen raportin mukaan esimerkiksi Hirvelässä on useita iän tuomia vaurioita. Vanha osa on rakennettu 1961 ja peruskorjauksestakin on yli 20 vuotta. Kuntoraportin mukaan vanhat julkisivulevyt repsottavat ja ovat jopa turvallisuusriski.

Kaupunginhallitus äänesti toukokuussa viiden koulun lakkauttamissuunnitelman nurin ja Hirvelän koulukin säästyi.

– Ulkoapäin näyttää ihan normaalilta tuon ikäiseltä rakennukselta. Vanhan osan erottaa, kun katsoo yläpeltejä, jotka ovat vähän ruosteessa, sanoo lakkautusta vastaan äänestänyt Kouvolan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jukka Nyberg (sd.).

Yhdenvertaisuus vai sopeuttaminen?

Jukka Nyberg myöntää, että korjattavia kouluja kaupungissa on. Lakkautuksille hän ei lämpene.

Olemme lakkauttaneet uuden Kouvolan aikana ihan tarpeellisen määrän kouluja.

Jukka Nyberg

– Yhdenvertaisuusperiaatetta olen pohtinut. Emme me kaikkia syrjäseutuja lyö kylmäksi. Olemme lakkauttaneet uuden Kouvolan aikana ihan tarpeellisen määrän kouluja.

Näyttää siltä, että kouluverkko on koskemattomana ainakin hetken.

– Tämä valtuusto ei pysty tekemään päätöksiä kouluverkosta. Se on nyt nähty, lataa Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka (kok.).

Larikka kannatti viiden koulun lakkauttamista toukokuisessa äänestyksessä.

– Vähän turhauttaa, että teetetään näitä selvityksiä ja sitten, kun pitäisi tehdä päätöksiä, niin otetaan askelia takavasemmalle ja äänestetään ne nurin. On selvä, ettei aina voi jättää selvitysten toimenpidesuunnitelmia toteuttamatta. Jossain kohtaa meidän on pakko sopeuttaa vähenevien lasten määrä näihin koulujen määriin.

Larikka kuitenkin myöntää, että koulujen korjaustarpeita on ja niihin tarvitaan rahaa.

Sote tuo haasteita päätöksentekoon

Vuonna 2019 sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulta maakuntien kontolle. Kuntaliitto on arvioinut, että tämä muutos asettaa monet kunnat uuteen ja haastavaan tilanteeseen.

Mistä tuolloin revitään rahat esimerkiksi kouluremontteihin?

– Onhan meillä melkoinen virkahenkilöporras, joka jää pienemmän kaupungin virkamieheksi. Ei kai pidä maksaa niin kovaa palkkaa, jos on töitäkin vähemmän, miettii Kouvolan kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jukka Nyberg (sd.) ja lisää myös, ettei eläkepoistumaa ole vielä täysin käytetty hyödyksi.

– Alku voi olla sekavaa, ennen kuin tarkasti selviää, mikä on kunnan verotus ja paljonko tulee rahaa. Luulen, että kokonaisuus tulee hoidettua kuntoon. Tietysti meitä helpottaisi, jos olisimme rohkeita tekemään päätöksiä ennen soten tuloa, pohtii puolestaan Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Larikka (kok.).