Äitien huuto synnytyssalissa yhtä kovaa kuin melu rokkikonsertissa – kätilöille alettu jakaa korvatulppia

Desibelitaso nousee synnytyssalissa hetkittäin niin korkealle, että kätilöillä on vaara saada kuulovaurio. Kotkassa kätilöille on annettu korvatulpat. Ilmiö tunnistetaan myös Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä.

Kotimaa
vastasyntynyt, Länsi-Pohjan keskussairaala, synnytys
Laura Valta / Yle

Synnytyssalissa on supistusten aiheuttaman kivun ja siitä aiheutuvan huudon vuoksi välillä niin kova meteli, että kätilön tekisi mieli pidellä korviaan.

– Tunnistan ilmiön. Se käy joskus korviin. Anestesialääkäri käyttää usein korvatulppia tullessaan antamaan puudutusta, mutta meillä kätilöillä ei tietääkseni ole korvatulppia käytössä, kertoo kätilö Hilla Gould Kätilöopiston sairaalasta Helsingistä.

Melutaso voi nousta hetkittäin niin kovaksi, että kätilöiden riski saada kuulovaurio kasvaa.

Ei isoja luureja

Kymenlaakson keskussairaalassa mitattiin synnytyssalin desibelitasoja samassa yhteydessä, kun suunniteltiin uuden sairaalan äänieristystä. Tulosten perusteella sairaala tarjoaa nyt kätilöille kuulosuojauksen.

– Ei mitään isoja luureja, vaan huomaamattomat korvatulpat. Jokainen tekee henkilökohtaisen valintansa sen suhteen, käyttääkö tulppia vai ei, kertoo osastonhoitaja Reija Mylläri.

Mylläri korostaa, että desibelitasoa ei mitattu metelin vaan uutta sairaalaa koskevien rakennussuunnitelmien vuoksi.

Äitejä ei missään nimessä saa syyllistää. Heillä on oikeus käyttää ääntä synnytyksessä niin paljon, kuin on tarve.

Reija Mylläri

– Äitejä ei missään nimessä saa syyllistää. Heillä on oikeus huutaa ja käyttää ääntä synnytyksessä niin paljon, kuin on tarve.

Huuto voi ylittää 100 desibeliä

Työterveyslaitoksen tietojen mukaan desibelimittauksia ei ole synnytyssaleissa ennen tehty. Kuulovaurion riski syntyy, jos työntekijä altistuu yli 85 desibelin melulle kahdeksan tuntia päivässä.

– Ihmisen huuto voi ylittää sadan desibelin rajan. Jos yli sadan desibelin altistusta tulee 15 minuuttia päivässä, se vastaa äänienergialtaan samaa kuin kahdeksan tunnin altistus 85 desibelille, kertoo meluasioiden kanssa paljon tekemisissä ollut työympäristölaboratorioiden johtaja Pekka Olkinuora Työterveyslaitokselta.

Kuulosuojaimia tulisi Olkinuoran mukaan käyttää, kun jompikumpi riskiraja ylittyy.

– Toki myös huoneen akustiikka ja äänen laatu ja korkeus vaikuttavat siihen, miten haitallista se on kuulolle. Ihmisääni kuitenkin on usein taajuudella, jolle korva on herkkä.

Kirurgeilla korvatulpat lonkkaleikkauksissa

Ääntä sanotaan meluksi, jos sen voimakkuus on yli 80 dB. Noin 120–130 dB:n äänet alkavat aiheuttaa kipua korvissa.

Esimerkiksi ihmishuudon äänenvoimakkuus voi olla kovimmillaan samaa tasoa kuin melutaso rock-konserteissa. Desibeleissä mitattuna kova ihmishuuto on myös yhtä voimakas kuin moottorisahan tai kiviporan ääni.

Terveydenhuollossa tehdään leikkauksia, joissa joudutaan poraamaan tai sahaamaan luuta. Olkinuoran mukaan korvatulppien käyttö on äänekkään työvaiheen aikana yleistä.

Etenkin lonkkaleikkauksissa tulee iskuääntä, kun niveltä joudutaan hakkaamaan paikalleen.

Pekka Olkinuora

– Etenkin lonkkaleikkauksissa tulee iskuääntä, kun niveltä joudutaan hakkaamaan tai nakuttamaan paikalleen. Tätäkään ei ole sen kummemmin tutkittu, mutta korvatulpat on huomattu hyväksi käytännöksi.

Olkinuora muistuttaa, että samalla tavalla esimerkiksi lasten metelöinti voi aiheuttaa päiväkotien henkilökunnalle kuulovaurioita. Tästä on olemassa myös tutkimustietoa.

– Päiväkodissa asiaan voi vaikuttaa omalla toiminnalla esimerkiksi niin, ettei viedä montaa ryhmää samaan aikaan pieneen tilaan vaan pienempi porukka kerrallaan.

Synnytyksessä melu äkillistä ja hetkittäistä

Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä hoidetaan yhteensä noin 20–30 synnytystä vuorokaudessa. Synnytyssalin melu on aiheuttanut keskustelua kätilöiden kesken.

– Sanotaan näin, että moni mielellään suojelisi omia korviaan. Olemme kuitenkin katsoneet, että järkevää keinoa ei löydy. Jos sellainen olisi, ottaisimme sen mielellämme käyttöön, sanoo kätilö Hilla Gould.

Hän ei pidä korvatulppia parhaana ratkaisuna meluongelmaan, koska meteli on hyvin hetkittäistä.

– Se tulee äkillisesti ja on lyhytkestoista, joten ei ole järkevää kulkea korvatulpat päässä koko työvuoron ajan. Silloin ei voi käydä synnyttäjän kanssa normaalia keskusteluakaan, kun ei kuule puheääntä.